Kato mua kun mä puhun sulle (ensi-ilta)

Keskiviikkona 12.11. Suomen kantaesitysensi-iltansa sai norjalaisen Monica Isakstuenin kirjoittama näytelmä Kato mua kun mä puhun sulle. Näytelmää esitetään Jyväskylän kaupunginteatterin Paviljongin tilojen Ahti-näyttämöllä. Sen on suomentanut Anna-Maija Ihander ja Jyväskylään ohjannut Perttu Leinonen. Lavalla nähdään Hegy Tuusvuori ja Markus Virtanen.

Markus Virtanen ja Hegy Tuusvuori. Kuva: Jiri Halttunen

Isakstuenin teksti on monin tavoin odottamaton. Äidin suhde poikaan, pojan suhde äitiin sekä isän suhde tyttäreen, tyttären suhde isään ovat sellaisen tarkastelun alla, jota ainakaan minulle ei ole muualla vastaan tullut. Ja joka kuitenkin jossain muodossa on saattanut pyöriä hyvinkin monen mielessä. Tarinasta ei aina tiedä, mikä on totta, mikä nykyhetkeä, mikä haaveita tai pelkoja, mikä muistoja. Paljonko kaikesta kerrotusta on toteutunut, paljonko on "vain" ajatuksia, paljonko on toteutumatta. Entä mitä jätetään kertomatta? Tarina on hetkittäin jopa inhottava; asioita joita en haluaisi kuulla, en nähdä mielikuvia - mutta joita on silti tarpeellista tuoda päivänvaloon. Muistuttaa että tätäkin tapahtuu. Kenties antaa ääni, antaa rohkeutta puhua, jollekulle joka on ollut hiljaa. Ja on tarinassa myös paljon aitoa välittämistä, lämpöäkin.

Leinosen ohjaus käy väkevästi läpi henkilöiden tunteita, ajatuksia ja kokemuksia. Ajoittain paineisuus, jännite, jopa ahdistus puristuu tiukaksi, välillä taas herkeää, helpottaa iloon saakka. Intensiteetti on omaa luokkaansa. Ohjaus tarkastelee ihmistä - ihmisyyttä, vanhemmuutta, lapsuutta - kiinnostuneen tutkijan katseella.

Markus Virtanen ja Hegy Tuusvuori. Kuva: Jiri Halttunen

Hegy Tuusvuori ja Markus Virtanen ovat kumpikin molemmissa rooleissaan hyvin luontevia ja uskottavia. He elävät roolihahmojaan todeksi: vereksi ja lihaksi. He eläytyvät niin pikkulapsen, nuoren kuin aikuisenkin rooleihin; Tuusvuori yhtä lailla äidiksi kuin tyttäreksi, Virtanen isäksi ja pojaksi. Ikäsiirtymät ovat taitavan hienovaraisia; pieniä muutoksia ilmeissä, tavassa seistä, liikkua, katsoa, puhua. Virtasen eläytyminen nuoren miehen kokemukseen öisellä kadulla on upea omien tekojen ja ajatusten ristiriidan kuvaus; mikä oli tarkoitus, oliko tarkoitus, mitä tapahtui. Tuusvuori elää aidosti äitiyden kirjoa; rakkautta, uhrautumista, huolta, syyllisyyttä - väsymistäkin. Hänellä on myös kunnia viimeistellä elämys juuri oikealla määrällä itseensäkäpertyneisyyttä ja siitä ulos tiukkuvaa tunnetta.

Markus Virtanen ja Hegy Tuusvuori. Kuva: Jiri Halttunen

Hahmojen ulkoista olemusta luovat Tellervo Syrjäkarin suunnittelema puvustus sekä Niina Vattulaisen suunnittelema naamiointi. Puvustus ja naamiointi ovat vähäeleisen arkisia ja toimivia.

Vähäeleisen arkisuuden linjaa jatkaa Annina Nevantauksen suunnittelema lavastus. Siinä on kaikki tarvittava, ei mitään liikaa. Siirtymä sisätilasta ulkotilaan on mielenkiintoinen. Lavastusta myös käytetään oivaltavasti osana kerrontaa esimerkiksi kohtauksessa, jossa pikkutyttö tanssii päiväkotiin.

Markus Virtanen ja Hegy Tuusvuori. Kuva: Jiri Halttunen

Jonna Rautalan suunnittelemat valot ja videot elävöittävät ja täydentävät kerrontaa ja lavanäkymiä. Valot tekevät tilanteisiin joskus hienovaraisesti, joskus selkeästikin jännitteen, helpotuksen, lämmön, kylmyyden, uhkan... Ne elävät myötä niin henkilöiden mielenliikkeissä kuin kerrotuissa tapahtumissakin, korostaen, piilottaen ja värittäen. Teemu Laukkasen sävellykset, sovitukset ja äänisuunnittelu antavat oman osansa kerrontaan ja tunnelmiin.

Kaikkiaan Kato mua kun mä puhun sulle on vaikuttava teatterielämys. Se on suunnattu selkeästi aikuisille katsojille. Katsoja ei pääse helpolla, mutta tulee kyllä palkituksi näytelmän jäädessä mieleen pyörimään monin ajatuksin ja keskustelunaihein. Tämä myös koskettaa - luultavasti on paljon kiinni katsojan omista kokemuksista ja perhesuhteista, kuinka painavasti tai jopa raskaasti. Toisaalta taitavasti näyteltyyn elämään on helppo samaistua, vaikkei omia kokemuksia juuri näistä asioista olisi.

Markus Virtanen. Kuva: Jiri Halttunen

Kato mua kun mä puhun sulle -näytelmä Jyväskylän kaupunginteatterin Paviljongin tiloissa Ahti-salissa 25.4.2026 saakka. Liput ovat myynnissä koko esityskaudelle. Näytelmä teatterin sivuilla (linkki).

---