Päivällisvalmisteluja

eli Jouni Salo, nero mikä nero

(Alaotsikon synty selviää tekstistä.) Pääsin taannoin seuraamaan Älä pukeudu päivälliselle -farssin harjoituksia. Näytelmän ensi-ilta Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä on 7. lokakuuta. Siitä on yksi harjoitusjakso nyt alkukeväästä ja se treenataan loppuun syksyllä. Näytelmän ohjaa Jouni Salo, joka on kaupunginteatterin kävijöille tuttu ennenkaikkea talon pitkäaikaisena näyttelijänä. Rooleissa nähdään Asko Vaarala, Anna-Maija Oka, Paavo Honkimäki, Elina Saarela, Piia Mannisenmäki ja Hannu Lintukoski.

Lavalla vasemmalta Asko Vaarala, Anna-Maija Oka ja Paavo Honkimäki. Oikeassa laidassa katsomossa ohjaaja Jouni Salo.

Näytelmän harjoituskausi on vielä hyvin aluillaan. Lavastuksesta on joitakin elementtejä olemassa, mutta lavastus on vielä aivan keskeneräinen. Harjoituksessa näyttelijöillä on yllään omat vaatteensa. Lavastuksen ja puvustuksen suunnittelee Karmo Mende, joka käy seuraamassa harjoitusta osan aikaa.

Tällä harjoituskerralla treenataan kohtauksia näytelmä lopusta. Harjoitus etenee niin, että ensin luetaan kukin kohtaus paikoillaan, sitten sitä käydään muutaman kerran läpi ottaen mukaan liikettä, ilmeitä, asemointeja ym. Näyttelijöillä on tässä vaiheessa plarit käsissään. Vaikka vielä ei tarvitse saada aikaan mitään täysin valmista, ohjaaja Jouni ohjeistaa paljon myös yksityiskohtia, jotka farssin toimimisen kannalta ovat hyvin tärkeitä. Tällaisia ovat esimerkiksi katseen suunta, puheen rytmi, tauotus ja painotus, seisooko vai istuuko roolihenkilö, liikkeen nopeus... Harjoiteltavia kohtauksia edetään välillä hyvinkin pienissä pätkissä, kun halutaan tarkistaa asioita ja keskeytetään kohtaus. Keskeytystä voi haluta ohjaaja tai joku näyttelijöistä. Jo tässä vaiheessa ajatellaan paljon myös roolihenkilöiden asemoitumista siinä mielessä, että he eivät peittäisi toisiaan katsomon mistään osasta katsottuna. Jouni käy paljon lavalla näyttämässä mitä milloinkin tarkoittaa, sekä stunttaa harjoituksesta poissaolevaa näyttelijää. Hän antaa usein myös kannustavaa palautetta, kehuu hyviä eleitä, korostaa mitä otetaan käyttöön.

Vasemmalta Anna-Maija Oka, Paavo Honkimäki, Hannu Lintukoski ja Asko Vaarala.

Harjoituksessa on hilpeän lämmin ja luottavainen ilmapiiri; huulenheittoa, kannustusta ja naljailua. Kun mainitsen jonkin asian kirjoittamisesta blogiin, eräs näyttelijöistä sanoo, että blogin otsikoksi kannattaa pistää "Jouni Salo, Nero Mikä Nero!" Vastaavasti Askolle todetaan "nautitaan nyt sinun kasvoistasi, nehän on julisteissa ja kaikkea!"

Harjoituksen jälkeen jututan ohjaaja Jouni Saloa. Hän kertoo, että Älä pukeudu päivälliselle päätyi teatterin ohjelmistoon niin, että teatterinjohtaja Marietta Kunnas kysyi Jounilta, voisiko hän ohjata jonkun farssin teatterin syyskaudelle. Jouni kertoo valinneensa Älä pukeudu päivälliselle -farssin siksi, että siinä on perinteisen farssin hyvät puolet, mutta se kestää ajan hammasta, ei ole esimerkiksi niin seksistinen kuin monet muut aikakauden farssit. Tässä näytelmässä on kuusi tasavahvaa roolia, siis myös naisroolit ovat vahvoja, toisin kuin monissa muissa teksteissä. Älä pukeudu päivälliselle on Jounille tuttu ennestään, sillä hän on ohjannut sen Huoneteatterille vuonna 1998. Ja kuten Jouni kertoo, tämä Mark Camolettin teksti on etenkin farssien keskuudessa klassikko. Suomessakin se on ollut suosittu ja paljon esitetty, ja sitä on esitetty maailmalla laajasti.

Vasemmalta Paavo Honkimäki, Asko Vaarala ja Anna-Maija Oka.

Talossa on kuulema jo pidemmän aikaa ollut tilausta farssille; yleisöltä on tullut kyselyitä ja myös näyttelijät ovat tyylilajia kaivanneet. Tämä siis täydensi hyvin ohjelmistoa. Kun Jouni ryhtyi ohjausta valmistelemaan, hänellä oli heti mielessä sopiva näyttelijäryhmä, josta saadaan näytelmässä tarvittavat kolme mies-nais-paria. Kaikki näyttelijät myös halusivat mukaan farssiin ja olivat yleisesti innostuneita.

Vaikka Jyväskylän kaupunginteatterissa Jouni Salo tunnetaan ennen kaikkea näyttelijänä, hänellä on myös ohjaamiskokemusta ennestäänkin. Kaupunginteatteriin hän on ohjannut erittäin suositun Täti ja minä -näytelmän. Jyväskylässä hän on ohjannut produktioita Huoneteatterille ja Ad Astralle. Jouni on ohjannut myös kesäteattereita, ja nuorempana hän teki paljon ohjaustöitä Pohjanmaalla.

Vasemmalta Anna-Maija Oka, Paavo Honkimäki, Asko Vaarala ja Hannu Lintukoski.

Harjoitusprosessi on siis vielä alussa, nyt on menossa harjoitusten kolmas viikko - eikä yksikään viikko ole ollut pelkkää harjoittelua, vaan samallahan pyörivät myös esitykset, kokoukset ynnä muu. Jouni kertoo, että tämä on hyvin työteliästä aikaa; aikataulu on tiivis ja työryhmä on suorastaan ahminut näytelmää äärettömän tehokkaasti. Jouni antaa suuren kunnian motivoituneelle ja tuotteliaalle näyttelijäkunnalle heidän innostuksestaan ja ahkeruudestaan. "Yhdessä on päätetty tehdä kovaa kamaa, kaikilla on halu oppia näytelmä sekä halu toteuttaa se hyvin. Työryhmä on loistava!" Jouni kertoo, että Älä pukeudu päivälliselle tehdään keväällä läpimenokuntoon ja sitten syyskuun puolivälistä alkaen treenataan valmiiksi - siinä on noin kuukausi aikaa ennen ensi-iltaa. Hänen mukaansa tällainen väliheitto - eli kahdessa pätkässä treenattava näytelmä - on kiva, kun näyttelijät voivat jättää työn välillä lepäämään, mutta ohjaajalla puolestaan on aikaa tutkia teosta, onko siinä jotain isoa tai pientä korjattavaa. Tämä on hyödyllistä ja rakentavaa aikaa.

Vasemmalta Jouni Salo, Paavo Honkimäki, Asko Vaarala ja Anna-Maija Oka.

Kysyn Jounilta, millä tavalla on erilaista valmistaa näytelmää ohjaajana kuin näyttelijänä. Jounin mukaan ratkaiseva ero on siinä, että ohjaaja on vastuussa kokonaisuudesta. Ohjaaja aloittaa työstämisen aiemmin, tekee pohjatyötä näytelmän kokonaiskuvan ymmärtämisessä. Harjoitusten alkaessa näyttelijä voi lähteä melko nollasta, ohjaajalla on jo oltava kuva siitä, millainen teos kaikkiaan on. Näyttelijä myös ohjaa roolihenkilönsä kehittymistä sisäpuolelta, ohjaaja ulkopuolelta.

Vasemmalta Hannu Lintukoski, Anna-Maija Oka, Elina Saarela, Paavo Honkimäki ja Asko Vaarala.

Jounin mukaan farssi on erilainen ohjattava kuin draama. Siinä missä draaman voi antaa kehittyä osin näyttelijävetoisesti tulkinnan kautta, farssissa ei ole samalla lailla tulkintaa. Kuitenkin saman tekstin kaikki versiot ovat erilaisia näyttelijäntyöltään. Käsikirjoituksessa on runsaasti parenteeseja eli näyttämöohjeita - tässä kyseisessä tekstissä enemmän kuin missään muussa Jounin ohjaamassa. Farssissa on satoja yksityiskohtia. Jouni vertaa, että se on kuin monimutkainen kone, jossa kaikkien osien on toimittava. Pohjatyö on melko teknistäkin rytmin ja sävyn pohtimista - harjoituksissa sitten näyttelijä puhaltaa hengen hahmoonsa. Jouni kertoo lukemastaan mietelmästä: "sinussa itsessäsi täytyy olla se liekki, jonka haluat toisessa sytyttää." Hän sanoo, että tämä kuvaa hyvin sitä, miten ohjaajan on oltava innostunut siitä, mitä näyttelijä on tekemässä.

Kun sanon Jounille että valmistelemani kysymykset olivat tässä, onko hänellä vielä jotain muuta mitä hän haluaisi kertoa, hän miettii hetken ja toteaa: "tämä on helkkarin mielekästä!"

Anna-Maija Oka, Elina Saarela, Hannu Lintukoski, Paavo Honkimäki, Asko Vaarala ja Jouni Salo lukemassa seuraavaksi harjoiteltavan kohtauksen tekstiä.

Älä pukeudu päivälliselle -farssin ensi-ilta Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä on 7. lokakuuta 2023. Syyskauden liput tulevat myyntiin maaliskuun puolivälissä.

---