Rakas Evan Hansen (Helsingin kaupunginteatteri)

Helsingin Kaupunginteatteri esittää musikaalia Rakas Evan Hansen. Sen on käsikirjoittanut Steven Levenson. Musiikki ja laulujen sanat ovat Benj Pasekin ja Justin Paulin käsialaa. Tekstin on suomentanut Reita Lounatvuori, laulut Hanna Kaila. Helsingin Kaupunginteatteriin musikaalin on ohjannut Kari Arffman.

Rakas Evan Hansen (Dear Evan Hansen) on kohtuullisen uusi musikaali; sen kantaesitys on ollut kesällä 2015. Suomen kantaesitys Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä oli ihan hiljattain, syyskuun lopussa.

Nuori Evan Hansen kirjoittaa itselleen tsemppikirjeen, joka päätyy vääriin käsiin. Siitä seuraa väärinkäsitysten, valheiden ja vaikenemisen suo, jossa ei ole helppo tarpoa. Mukana on kuitenkin myös huumoria ja inhimillistä lämpöä.

Niki Rautén (Connor), Samuli Pajunen (Jared) ja Julius Suominen (Evan)
Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Päähenkilö Evan on ristiriitainen hahmo. On helppo tuntea sympatiaa hänen ahdistuneisuuttaan, yksinäisyyttään ja epävarmuuttaan kohtaan sekä toivoa todeksi unelmaa opiskelusta, jonka kustantaminen USA:n koulutusjärjestelmässä ei ole ihan yksinkertaista. Toisaalta Evan antaa väärinkäsityksestä syntyneen valheen elää ja kasvaa huomattaviin mittasuhteisiin. Hän myös perustaa tärkeitä ihmissuhteita tämän valheen pohjalle. Evanin rooli on kaksoismiehitetty; häntä näyttelevät Petja Pulkkinen ja Julius Suominen. Näkemässäni esityksessä roolissa oli Suominen. Hän toi herkkyydellä esiin Evanin epävarmuuden, toiveikkuuden, hieman teiniuhoa - koko kattauksen tunteita ja moninaisia ajatuksia.

Julius Suominen (Evan).
Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Musikaalissa kaikki muut roolit ovat sivu- ja taustarooleja, jotka nähdään suhteessa Evaniin. Evanin äiti Heidi saa eniten omaa ääntään kuuluville. Häntä esittää Nina Tapio, joka on roolissaan hyvin luonteva. Tapio tuo esiin työn, oman opiskelun ja aikuistuvasta pojasta huolehtimisen ristipaineen, jossa ei ole taloudellisestikaan helppoa. Tapion Heidi on hyvin inhimillinen hahmo pyrkiessään toteuttamaan elämänsä kaikki osa-alueet niin hyvin kuin voi, mutta joutuen samalla tinkimään vähän kaikesta.

Nina Tapio (Heidi) ja Petja Pulkkinen (Evan).
Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Muusta ensemblestä nousee aivan erityisesti esiin Niki Rauténin roolityö Connorina; hän hohkaa roolin kuuluvaa uhmaa, pahaa oloa, kyynisyyttä ja arvaamattomuutta, säteillen synkkää energiaa.

Petja Pulkkinen (Evan) ja Niki Rautén (Connor).
Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Samuli Pajasen esittämä Jared on itsevarma kuittailija, josta ei aina oikein tiedä onko hän Evanin "ystävä" - vai ystävä. Pajanen tekee osuvasti roolihahmoon sopivan pinnallisen vaikutelman. Evanin ihastusta, Connorin sisko Zoea näyttelee Riikka Riikonen. Hän luo kuvan nuoresta naisesta aikuistumisen kynnyksellä. Riikosen Zoe tuo esiin omat ristiriitaisuutensa suhteessa veljeensä ja tämän vaikutukseen hänen elämäänsä ja heidän perheeseensä. Lumi Aunio puuhakkaana Alanana on ylitsevuotavaisen pirteä ja energinen. Sanna Majuri ja Antti Timonen Connorin ja Zoen vanhempina ilmentävät kumpikin onnistuneesti omaa tunnemyllerrystään - avoimempaa tai pidätellympää.

Samuli Pajunen (Jared) ja taustalla Petja Pulkkinen (Evan).
Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Musikaalin kappaleista Yksin et jää (You Will Be Found) on saavuttanut suurta suosiota maailmalla. Omaksi suosikikseni nousi "kirjeenkirjoituslaulu" Terveisin mä (Sincerely, Me) paljolti sen huumorin ja energisyyden vuoksi. Tässä Niki Rautén Connorina tekee hyvää työtä hahmonsa kuvittaessa kaiken, mitä Jared kirjoittaa - välillä pysähdellen ja pois pyyhkien. Hauska koreografia! Koko musikaalissa sekä soolot että isomman porukan esittämät kappaleet soivat osaavasti ja tunteella.

Orkesteri on lavalla välillä enemmän, välillä vähemmän näkyvissä. Pidän ratkaisusta kovasti, sillä on mukava nähdä myös muusikoita esityksessä! Musikaalin kapellimestarina toimii Eeva Kontu ja hänen johdollaan bändi soittaa taitavasti ja tarkasti. Äänimaailmassa tärkeä osansa on Jaakko Virmavirran äänisuunnittelulla.

Lumi Aunio (Alana).
Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Koreografi Antti Lahti on luonut kappaleisiin sopivan, kertovan liikemaailman, jossa ilmennetään sekä herkkiä tunteita että huumoria - on sekä tunnelmointia että reipasta menoa.

Musikaalin puvustuksen on suunnitellut Helena Kolehmainen. Puvustus kuvastaa nykypäivän arkea. Arkivaatetuksen hienovaraiset erot kertovat siitä, miten erilaisissa taloudellisissa tilanteissa näissä kahdessa perheessä - Evanin sekä Zoen ja Connorin - eletään. Jaana Nykäsen suunnittelemat kampaukset ja maskeeraukset ovat niinikään hienovaraisen arkisia sopien juuri näihin hahmoihin ja heidän elämäänsä.

Antti Timonen (Larry) ja Sanna Majuri (Cynthia).
Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Antti Mattilan suunnittelema lavastus tarjoaa yksityiskohtia ja paljon ilmavuutta. Lavalla on paikkoja kohtaamisille, mutta myös tilaa yksinoloon - ja yksinäisyyteen. Lavastus elää ja muuntuu aina tarpeen mukaan. Olennainen osa lavan visuaalista ilmettä ovat William Ilesin ja Toni Haarasen suunnittelemat valot ja videot. Etenkin videoilla luodaan oivaltavasti mielikuvia siitä nettimaailmasta, jossa nuoret - ja miksei vanhemmatkin - todellisuuttaan osaltaan elävät.

Riikka Riikonen (Zoe) ja Petja Pulkkinen (Evan).
Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Kaiken kaikkiaan Rakas Evan Hansen -musikaali sisältää paljon aineksia nykyajan nuorten elämästä, vaikka harvalle sentään tuollaista sotkua kohdalle osuu kuin Evanille. Koskettavat teemat yksinäisyydestä, epävarmuudesta, hylätyksi tulemisen pelosta, nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarpeesta, rakkauden kaipuusta ja sosiaalisen median vaikutuksesta ovat varmasti tosia erittäin monien nuorten elämässä.

Rakas Evan Hansen Helsingin kaupunginteatterin sivuilla (linkki).

---