sunnuntai 12. toukokuuta 2019

KevätKekkerit

Jyväskylän kaupunginteatterin kauden viimeisiä tapahtumia oli lauantaina vietetyt KevätKekkerit, jossa taputeltiin kulunut kausi valmiiksi ja kurkittiin hieman myös syksyyn.

Illan juontajahipit Antti Niskanen (vas.) ja Jouni Huhtaniemi (oik.)
Keskellä ohjaaja Anssi Valtonen kertomassa syksyn Elämä on juhla -esityksestä.

Anneli Karppinen ja Brelin väkevä kappale Amsterdam Elämä on juhla -esityksestä.
Jari Puhakka säestää ja Jiri Halttunen kuvaa.

Tämän tilaisuuden tilalla piti alkuperäisen suunnitelman olla Sydänmaan viimeinen näytös. Useamman kerran muistettiin sitä, miten nostinrikko on vaikuttanut koko kevätkauteen, pahimpana tietysti Sydänmaan koko kauden peruuntuminen. Ja vaikutus näkyy lavatekniikan vajavaisuutena niin kauan, kunnes tilanne saadaan korjattua. Kyllä kovasti remonttia toivotaan, kaivataan ja tarvitaan.

Tämä on ryöstö! -näytelmän laulutrio.

Hippien haastateltavina Pekka Hiltunen ja Saara Jokiaho.
Pekka ja Saara esittivät dueton Phantom - Pariisin oopperan kummitus -musikaalista,
ja lisäksi Saara lauloi kesälomalaulun Ella ja Paterock -näytelmästä.

Tarjolla oli monenlaista ohjelmaa, joista osa tosin päällekkäin - niin että valitetavasti kaikkeen mielenkiintoiseen ei edes ehtinyt mukaan. Aluksi kuultiin musiikkia tulevan syyskauden produktioista Phantom - Pariisin oopperan kummitus, Tämä on ryöstö!, Ella ja Paterock sekä Elämä on juhla. Solisteina toimivat tietenkin teatterin näyttelijät, ja heitä pianolla säesti kapellimestari Jari Puhakka.

Tytti Vänskä ihan diivana,
tulevan roolinsa mukaisesti Phantom - Pariisin oopperan kummitus -musikaalista.

Musiikillisen tarjonnan jälkeen vuorossa oli erilaisia aktiviteettejä; teatterin taiteilijoiden mukana pääsi tutustumaan esimerkiksi puvustamiseen, lavastamiseen, ohjaajan työhön tai valosuunnitteluun. Lisäksi tarjolla oli näytelmätekstin treenaamista näyttelijöiden kanssa sekä kulissikierrätyksiä. Valitse näistä nyt sitten kun niin moni kiinnostaisi...!Yleisö sai myös osallistua muuttumisleikkiarvontaan, jonka voittaja pääsi maskeeraaja Suvi Taipaleen ammattitaitoiseen käsittelyyn.

Japo Granlundin luoma valoteos suurella näyttämöllä.

Muuntumisleikkiarvonnan voittaja ihan gorillana.
Vieressä maskeeraaja Suvi Taipale, jonka kätten työtä maskeeraus on.

Itsekin aloitin Hanna Liinojan kanssa repliikkien lukemista, mutta valitettavasti tämä jäi lyhyeksi kun halusin myös kulissikierrokselle, josta seuranani ollut parisuhdemies oli erityisen kiinnostunut. Toki ison osan kierretyistä paikoista olen nähnyt ennenkin, osan useampaankin kertaan, mutta mukana oli myös ennennäkemättömiä paikkoja - pääsimme esimerkiksi näkemään keväällä rikkoutuneen lavanostimen lavamestarin esittelemänä.

Jukka-Pekka Mikkonen ja The Virallinen Opashattu.
Jotkut matkaoppaat käyttävät lippua tms "seuratkaa tätä" -merkkinä, jotkut hattua.

Teatterin puuverstas.

Maalaamo, jossa on runsaasti tilaa koota isojakin lavasteita,
ja josta ne saadaan suoraan lavalle.

Surullisenkuuluisa lavanostin tuettuna paikoilleen.
Tällaisen rikkoutumisen vuoksi keväältä jouduttiin perumaan 24(!!!) esitystä.
Kuvasta ei tosin ollenkaan välity näiden rakenteiden massiivisuus.

Orkesterimonttu suuren näyttämön lavan alla.

Kaikkien näiden aktiviteettien jälkeen vuorossa oli huutokauppa, jossa Hannu Lintukoski toimi meklarina ja kaupan oli teatterin käytöstä poistettua tarpeistoa. Huutaminen alkoi hieman ujosti, mutta pian päästiin vauhtiin ja myyntiartikkeleista käytiin kovaakin kamppailua. Osassa kohteita saattoi vaikuttaa lennokas esittely, kuten Pekka Hiltusen tanssahtelut hattukaupan aikana tai Saara Jokiahon gorillameininki turbaania myytäessä.

Huutokaupattaviin tavaroihin sai toki tutustua ennalta.

Huutokaupassa Hannu Lintukoski meklarina,
Jukkis esittelee Päivänsäteissä nähtyjä kultaisia valokenkiä.

Lopuksi ohjelmassa oli vielä Hair-musikaalin kappaleita yhteislauluna. Jälleen teatterin näyttelijät toimivat "esilaulajina", mutta yleisö pääsi mukaan. Sanat jaettiin kaikille, ja ainakin itse nautin täysin siemauksin osallistumisesta - kauden mittaan kappaleet ovat tulleet tutuiksi myös suomenkielisiltä sanoiltaan ja jo lukioajoista lähtien olen kovasti pitänyt Hairin musiikista muutenkin.

Tapahtuma oli laatuaan ensimmäinen ja ilta meni oikein jouhevasti - väki tuntui viihtyvän hyvin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti