Pariisin kasvottomat ja muut tärkeät

Isossa musikaaliproduktiossa - josta Phantom - Pariisin oopperan kummitus on oiva esimerkki - tarvitaan paljon väkeä lavalle. Parhaiten yleisön katseen saavat ja mieleen jäävät luonnollisesti pääroolit. Kuitenkin myös pienemmissä rooleissa ja taustalla tapahtuu paljon, eikä kukaan hengaile mukana muuten vaan - jokaisen panos ja mukanaolo on tärkeää. Kaikki on huomioitu huolellisesti niin ohjauksessa, koreografiassa kuin puvustuksessakin. Iso joukko myös kuuluu muhkeana sointina koko porukan laulaessa.

Hegy Tuusvuori cupidona. Ihan silleen rennosti.
Taustalla ison kohtauksen väkeä.
Kuva: Jiri Halttunen

Pienemmistä sivurooleista Phantomissa voisi mainita loistavina esimerkkeinä vaikkapa kreivi Philippen hetkessä elävän autonkuljettajan (Markus Virtanen), terhakan cupidon (Hegy Tuusvuori) ja eteerisen mutta ilmeikkään ballerinan (Dora Seitovirta). Jokainen näistä hahmoista on esillä vain kerran ja lyhyehkösti, mutta saa kyllä ansaitun huomion ja jää mieleen - kukin omalla tavallaan.

Dora Seitovirta ballerinana. Kuin voikukan hahtuvapallo; kevyt ja hauras.
Taustalla kasvottomia.
Kuva: Jiri Halttunen

Suurten väkijoukkojen kohtauksia näkyy paitsi oopperatalossa, myös esimerkiksi oopperalaisten suosimassa bistrossa, jossa asiakkaat ja tarjoilijat elävöittävät näkymän. Bistrossa tapahtuukin koko ajan paljon muutakin kuin pääosahahmojen osuus, eikä läheskään kaikkea ehdi kertakatsomalla huomata.

Menoa ja meininkiä bistrossa.
Kuva: Jiri Halttunen

Phantomissa on myös ihan omanlaisensa hahmojoukko; Erikin suojatit, Pariisin kasvottomat, piilossa elävät nimettömät. Hiipivät kuin rotat katakombeissa, avustavat, palvelevat, ihailevat, myötäilevät, säikkyvät, kunnioittavat. Häilähtävät, näkyvät, piiloutuvat. Jäävät kasvottomiksi myös katsojalle ja ovat silti tärkeä osa esityksen monipuolista kokonaisuutta. Tämän joukon hienoin erityisyys on se, miten he ajoittain heijastelevat Erikin mielenliikkeitä, ilmaisevat koko kehollaan tämän tuntemuksia. Joillakin kasvottomilla on myös pieniä - hupaisiakin - eleitä, jotka tekevät heistä yksilöitä, ei pelkkää kasvotonta massaa.

Erilaisten sivu- ja taustahenkilöiden myötä Phantom - Pariisin oopperan kummitus on erityisen eläväinen. Vaikka päähenkilöt ovat valovoimaisia ja helposti vetävät huomion, muistakaa katsella myös laajasti mitä lavalla - ja joskus muuallakin - on meneillään. Joka puolella tapahtuu, ja millä tahansa hahmolla saattaa juuri sillä hetkellä olla omat huippuhetkensä.

Phantom - Pariisin oopperan kummitus Jyväskylän kaupunginteatterin sivuilla. (linkki)
Tammikuun esitysten liput nyt myynnissä!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tukkijoella (UIT)

Hobitti (Turun kaupunginteatteri)

Suruttomat (ensi-ilta)