Eerika Rantasen tämäniltainen harjoitus

Maaliskuun alussa Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä saa kantaesityksensä näytelmä Eerika Rantasen tähänastinen elämä. Kyseessä on Jyväskylän kaupunginteatterin, Tampereen Teatterin ja Kansallisteatterin yhteisproduktio, jonka esittäminen aloitetaan Jyväskylästä, sitten esitys siirtyy Tampereelle ja lopuksi Kansallisteatteriin. Esityksen ovat yhteistyössä käsikirjoittaneet ohjaaja Juha Jokela sekä näyttelijät Ria Kataja, Kaisa Hela ja Eeva Soivio. Näyttelijöiden lisäksi lavalla nähdään muusikko Mila Laine. Jyväskylän kaupunginteatterilta työryhmässä on mukana Antti Silvennoinen, joka vastaa valo- ja videosuunnittelusta.

Kuva harjoituksista.

Pääsin seuraamaan näytelmän harjoituksia siinä vaiheessa, kun ensi-iltaan oli noin 2,5 viikkoa. Vaikka en ollut koskaan aiemmin tavannut ohjaajaa tai näyttelijöitä, tunnelma oli kotoisa ja välitön. Ohjaaja ja näyttelijät ovat työstäneet Eerikan tarinaa aikaisemmin radiokuunnelmasarjaksi, joten heillä on takanaan jo pitkästi yhteistyötä. Keskinäisten suhteiden tuttuuden vaistoaa heidän tavassaan työskennellä yhdessä.

Näytelmän visuaalisuus on työn alla. Lavasteet kehittyvät vielä, ja tässäkin harjoituksessa työstettiin valoja ja videoita.

Kuva harjoituksista.

En tiennyt näytelmästä tai sen tarinasta sen enempää kuin olin teatterin sivuilta lukenut, joten oli mielenkiintoista nähdä, millaiseen kohtaan satun paikalle tupsahtamaan. Heti alkuminuuteilla ihastuin Rian kauniiseen ääneen hänen laulaessaan Tuomari Nurmion "Oi mutsi, mutsi" -kappaletta herkällä otteella. Välillä säästäjä Mila neuvotteli ohjaaja Juhan ja näyttelijöiden kanssa laulun ja puheen vuorottelun tahdista. Kohtausta harjoiteltaessa yhtenä tehtävänä oli kalusteiden koreografia, kun näyttelijät muuttavat niiden sijoittelua ja luovat siten uuden tapahtumapaikan. Jälleen näyttelijät ja ohjaaja neuvottelivat liikkeen ajoituksesta ja suunnasta, johon yhdistyy myös muuta tekemistä, puhetta ja musiikkia. Kaiken pitää rytmittyä yhteen. Kohtausta käytiin useamman kerran läpi; ensin pienempinä paloina, sitten kokonaisuutena. Tapahtumat, repliikit, kerronta, musiikki ja liike lomittuvat kauniisti toisiinsa.

Kaikkiaan kohtauksessa ollaan elämän peruskysymysten äärellä rauhallisesti mutta tunteella. Vakavan aiheen käsittely on kaunis.

Kuva harjoituksista.

Harjoituksessa käytiin läpi myös sanattomia lauluja. Laulajien äänet soivat kauniisti yhteen. Yhteisessä soinnissa on merkitystä silläkin, että säestäjä on livenä ja nähtävillä lavalla.

Välillä näyttelijät ja kuiskaaja lähtivät harjoitushuoneeseen treenaamaan seuraavan kohtauksen tekstiä. Tällä aikaa ohjaaja, tarpeistonhoitaja ja näyttämömestari suunnittelivat ja kokeilivat seuraavan kohtauksen liikkumista. Samalla säestäjä Mila kävi soittoa läpi äänisuunnittelijan seuratessa valppaana. Sitten sointia säädetään hyvinkin tarkasti yhteistyössä.

Tekniikan henkilöitä työssään.

Harjoituksen lopussa käytiin läpi vielä seuraavaa kohtausta. Siinä missä edellinen harjoiteltu kohtaus oli tunnelmaltaan haikeanvakava, tässä kohtauksessa naurattaakin.

Tällaisen pienen maistiaisen tulevasta näytelmästä sain näissä harjoituksissa. Ainakin minulle välittyi tuntuma siitä, että näytelmä on hyvin elämänläheinen. Odotan mielenkiinnolla että pääsen näkemään kokonaisuuden valmiina!

* * * * * *

Eerika Rantasen tähänastinen elämä -näytelmän kantaesitys Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä lauantaina 2.3. klo 19. Näytelmä teatterin sivuilla (linkki).

Muista myös teatterin mellevä lipputarjous, joka on voimassa kuluvan kevätkauden loppuun saakka! (Linkki tarjoukseen.)


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Evita (ensi-illat)

Hiljaista iloa (ensi-ilta)

Älä pukeudu päivälliselle (ensi-ilta)