sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Unelmien ilta

Lauantaina 9. huhtikuuta koettiin Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä ainutlaatuinen Unelmien ilta; viihteellinen konsertti, jossa solisteina lauloivat Maria Lund, Saara Jokiaho, Henri Halkola ja Joni Leponiemi - jotka kaikki myös soittivat jotain soitinta. Säestyksestä vastasi Lasse Hirvi Trio kapellimestari Lasse Hirven johdolla.

Konsertin avasi yksin lavalle akustisen kitaran kanssa saapuva mies - Joni Leponiemi, joka esitti kappaleen Out on the Weekend soittaen myös huuliharppua. Yksinkertaista ja yksinkertaisesti vangitsevaa.

Joni, akustinen kitara ja huuliharppu.

Konsertti käsitti kaikkiaan parikymmentä kappaletta. Suuri osa oli musikaalisävelmiä, mutta mukaan mahtui myös pari kunnon rokkilekaa - ja vielä vähän muutakin. Alkuun jokainen solisti sai oman kappaleensa. Avauksen jälkeen Maria Lund esitti viettelevän kappaleen A Night in Tunisia, Henri Halkola kertoi aiheesta 50 Ways to Leave Your Lover ja Saara Jokiaho eläytyi vakuuttavasti nuoren naisen elämänhämmennykseen kappaleessa When the Music Played musikaalista Tohtori Zhivago. Anssi Valtonen juonsi konserttia, ja sitoi kappaleet hienosti yhteen juonnoillaan. Luontevaa sanailua, tietoa kappaleista ja huumoria sopivassa suhteessa.

Maria ja harppu.

Laulajat myös soittivat monissa kappaleissa; Maria harppua, Saara viulua sekä Joni ja Henri akustista ja sähkökitaraa, Joni lisäksi huuliharppua. Maria kertoi, että oli ottanut pitkästä aikaa harpun haltuun juuri tätä konserttia varten - se kuulema jännitti, sillä edellisen kerran hän oli soittanut julkisesti 2000-luvun alkupuolella. Mutta hienolta kuulosti! Kappaleista Maria kertoi odottaneensa erityisesti uusia musikaalisia tuttavuuksiaan, Falling slowly-kappaletta (jossa Maria soitti harppua ja lauloi duettona Jonin kanssa) musikaalista Once sekä Rent-musikaalin kappaletta Seasons of Love.

Saara ja viulu.

Saara soitti viulua monissakin kappaleissa - välillä selkeämmin esillä, välillä sivusta taustaksi. Aina yhtä ihanassa Itkeä et saa Argentiina -kappaleessa Marian kaunis laulu ja Saaran viulu tuntuivat keskustelevan, ja monissa muissakin kappaleissa viulun sointi täydensi kauniisti äänimaisemaa.

Joni.

Henkka ja akustinen kitara.

Ensimmäiseltä puoliajalta aivan erityisesti mieleen jäi Saaran ja Marian esittämä, riehakkaan flirttaileva All That Jazz musikaalista Chicago - yksi suuria suosikkejani musikaalikappaleista ylipäätään, ja naiset vetivät sen hienosti saaden yleisön helposti mukaan! Henkan laulama ja soittama Find the River rullasi suvereenisti - kyllä näkee, milloin laulaja on todella sisällä esityksessään. Ensimmäisen puoliajan päätteeksi kuultu Marian ja Henkan duetto Mä susta voiton vein musikaalista Shrek oli iloinen irrottelu, josta oikein huokui esiintyjien keskinäinen hyvä henki ja huumori.

Saara soittaa viulua ja Maria harppua Summertime-kappaleen upeassa instrumentaalialussa.

Toisen puoliajan avasi kappale Summertime, joka alkoi Saaran ja Marian soitolla. Saara ja Maria myös lauloivat kappaleen hienona kaksiäänisenä sovituksena.

Konsertin yleisöänostattavimmat hetket koettiin toisen puoliajan rokkikappaleissa! Ensimmäinen "sukat pyörimään" -esitys oli kappale Rock and Roll, jossa Joni lauloi kovaa ja korkealta Henkan sähkökitaroidessa ja laulaessa myös. Ja kyllä miehet osaavat rokata! Yleisö taputti mukana, ja tunnelma nousi välittömästi kattoon.

Joni laulaa, Henkka kitaroi kappaleessa Rock and Roll.

Toinen menokappale oli Jailbreak, jossa Joni ja Henkka molemmat soittivat sähkökitaraa ja lauloivat. Ennen kappaleen alkua miehet heittivät paidat yltään kuulema ihan vaan aidon rokkitunnelman luomiseksi - voi sitä yleisön (naisäänien) ihastuneen ulvonnan kuoroa! Ja hienosti pärähti kappale, yleisön seisoessa ja kannustaessa.

Miehet harkoissa Jailbreak-kappaleen vauhdissa.
Konsertissahan tässä kohtaa paidat oli poistettu - siitä ei valitettavasti ole kuvaa tarjota mutta läsnäolijat saivat silmäkarkkia!

Muista toisen puoliajan aivan erityisesti minua koskettaneista esityksistä täytyy mainita Saaran esittämä Onni ja muita tekosyitä - Iiro Rantalan ja Heikki Salon kappale, joka kuullaan kaupunginteatterin ensi syksyn musikaalissa Ansa. Yhtälailla pitää nostaa esiin Saaran ja Marian duetto Nane Tsokha (Kaunis olen kuin ruusupuu) musikaalista Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen - naiset mittailivat toisiaan ja lauloivat maagisesti. Erityisen hieno oli kappaleen a cappella (siis ilman säestystä laulettu) alun hypnoottinen, vangitseva tunnelma kahden vahvan äänen kietoutuessa toisiinsa suuremmaksi kokonaisuudeksi.

Konsertin päätteeksi kuultiin alunperin The Monkees -yhtyeen levyttämä I'm a Believer koko solistijoukon yhteisenä esityksenä, suomenkielisenä Shrek-musikaalin versiona Nyt rakkauteen uskon. Riemua ja reipasta mieltä tulviva irrottelu taidolla ja ilolla. Myös encore oli yhteinen; Seasons of Love musikaalista Rent. Hyvää mieltä sekä taitavaa ja kaunista stemmalaulua.

Henkka, Maria, Joni ja Saara - yhteisen tekemisen ja taitavuuden riemua!
Konsertissa pilkahteli ihanasti myös porukan keskinäinen ystävyys ja huumori.

Erityisen arvostuksen ansaitsevat myös kapellimestari Lasse Hirvi sekä Triossa soittaneet muusikot Hannu Leppänen (rummut) ja Veli-Matti Silanterä (basso). Lasse johti kapellimestarina kaikkea musiikkia sekä soitti pianoa ja urkuja. Hän on myös tehnyt suuren ja suurenmoisen työn konsertin valmistelussa ja harjoittamisessa. Lasselta kuultiin hienoja, irrottelevia pianosooloja. Trio vaihtoi ammattitaitoisesti ja nautiskellen tyylilajista toiseen aivan lennossa; herkästä balladista täyteen rokkirytkeeseen. Ei taida olla mitään, mihin tämä kokoonpano ei taipuisi - ja taidolla.

Kapellimestari Lasse Hirvi flyygelinsä ääressä.

Kun menee katsojaksi konserttiin, ei välttämättä tule ajatelleeksi, millainen työryhmä toteutukseen tarvitaan paitsi musiikin ja siihen liittyvän tekniikan, myös esiintyjien ulkoisen olemuksen, valojen ja lavan osalta. Tässä kaikki toimi kauniisti yhteen. Suuren näyttämön lava oli täynnä muttei tupattu, ja lukuisat kynttilät toivat lämmintä tunnelmaa. Lavan laitaan oli järjestetty pieni kahvilapöytä, jossa solistit istuskelivat silloin kun eivät olleet itse esiintymisvuorossa - kotoisa ja mukava oivallus, joka toi sen tunteen että tässä sitä yhdessä kuunnellaan ja nautitaan. Valot toimivat hienosti, loivat tunnelmia, sopivasti valoa ja varjoa. Ainoastaan Saaran viulunsoitto jäi minusta harmilliseen hämyyn silloin, kun hän soitti sivupöydässä - soittoa olisi voinut valaistakin. Esiintyjät tarjosivat nähtävää - joskin toki pääpaino on kuultavassa musiikissa.

Kaiken kaikkiaan Unelmien ilta oli oikein onnistunut kokonaisuus! Rokkia olisi kuunnellut lisääkin - tosin mitään en varsinaisesti olisi halunnut jättää pois, niin upeita esityksiä olivat kaikki. Tässähän siis on selkeä tilaus jatkossa; lisää konsertteja, lisää rokkia, lisää kaikkea! Ainakin muutama vanhemman väen edustaja piti erityisesti suomenkielisistä esityksistä, jotta pääsee kunnolla kappaleen tunnelmaan ja sanomaan sisälle. Yleisö eli kovasti mukana, taputti, jammasi, vislasi ja ulvoi. Lopussa osoitimme kaikki suosiotamme seisaaltaan. Ja salista ulostullessa kyllä huomasi, miten kuumana kansa oli käynyt - tuntui, että aulassa oli selvästi viileämpää kuin salissa, vaikka aulassa oli varmasti ihan normaali huonelämpötila. Narikalle parveiltaessa kuultiin iloisen innostunutta puheensorinaa ja jälkeenpäin somessa oli monta ylistävää kommenttia.

Kiitos Maria, Saara, Henkka, Joni, Lasse ja koko työryhmä! Tämä oli kerrassaan hienoa!

Henkka, Maria, Joni ja Saara iloisissa tunnelmissa keikan jälkeen.


Kaikki tässä jutussa olevat esiintymiskuvat olen ottanut joko edellisen päivän harjoituksissa tai ennen konserttia soundcheckissä - konsertissahan ei tietenkään saanut valokuvata, siellä keskityttiin nauttimaan hetkestä.


2 kommenttia:

  1. Ai että! Olisin niiiin halunnut kuulla Falling Slowlyn sekä Kaunis olen niin kuin ruusupuu.... suosikkikappaleitani musikaaleista molemmat! Toivottavasti tulisi uusi ilta, ja minäkin pääsisin katsomaan ja kuulemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minäkin toivon kovasti uutta iltaa! Oli kyllä ihana. :)

      Poista