Silitys (Teatterikone)

Teatterikoneen viiden monologin sarjassa Silitys on Aaro Vuotilan kirjoittama ja esittämä. Dramaturgina ja mentorina on toiminut Aila Lavaste.

Aikuinen mies on saapunut siivoamaan yksiötä, jossa on asunut vanha mies. Esityksen alusta asti ilmassa on selkeä jännite; jotain erityistä on tai on ollut tekeillä - mitä on tapahtunut, kuka on tehnyt ja mitä.

Vuotilan liikekieli on tanssillisen kertovaa, pehmeää, sopivissa kohdin hellää, joskus painostavaa ja koko ajan hyvässä kontrollissa. Aikuisen roolihahmon rinnalle tulee myös pieni poika, lapsuuskuva. Vuotila luo hienosti toisistaan erottuvat hahmot, joista etenkin pojasta aidossa lapsen vilpittömyydessään on helppo välittää. Pojan kertomana ja aikuisen miehen muistoissa tapahtunut alkaa pikkuhiljaa kiertyä auki, mutta miten sen voisi käsitellä. Kuinka puhua sen sisäisen lapsen kanssa? Tunneskaalassa on katkeruutta, turhautumista, hellyyttä, nostalgiaa, kaipuuta... Esityksen jännite kestää koko ajan ja katsoja odottaa menneisyyden selkeytymistä.

Vuotilan monologissa myös ääniraidalla on merkittävä osuus. Ennen esitystä kuultu "odottelumusiikkikin" on nivottu hienosti tarinaan kiinni. Lavastus - tai ehkä oikeammin tarpeisto? - on melko niukkaa, mutta sitä käytetään hyvin kekseliäästi kerronnan tukena - aina lattiaa myöten.

Aaro Vuotila.
Kuva: Marianne Hautsalo

5 monologia Teatterikoneen sivuilla (linkki).


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Evita (ensi-illat)

Hiljaista iloa (ensi-ilta)

Älä pukeudu päivälliselle (ensi-ilta)