sunnuntai 11. lokakuuta 2020

Ja pullukka oli leppoisa (Teatterikone)

Teatterikoneen viidestä monologista Ja pullukka oli leppoisa -esitys on Minna Tuomasen kirjoittama ja esittämä. Ohjausapuna on toiminut Annu Sankilampi, dramaturgina ja mentorina Aila Lavaste. Monologin ajatus on se, millaista on olla lihava nainen nyky-yhteiskunnassa. Millaista on pukeutua, yrittää sovittautua liian pieniin tiloihin ja liian ahtaaseen ihmiskuvaan, miten muut reagoivat ja kohtelevat.

Tuomasen ilmaisu on rehevää, ja hän pistää itsensä peliin kokonaan harvinaisen henkilökohtaisella tavalla. Lihavan naisen itseensä kohdistama ja itsestään repimä huumori naurattaa, mutta millä hinnalla? Ja entä jos nauru jossain vaiheessa loppuu? Tosin nauretaan tässä myös muiden ihmisten typeryydelle - ja aivan aiheesta!

Tuomasen "silmäilmaisu" on aivan omaa luokkaansa! Toki ilmeet ovat eläväiset muutenkin, mutta tämä ansaitsee suorastaan oman sanan. Tuomanen käyttää niinikään kehoaan taitavasti ilmaisussaan. Puheilmaisu vaihtelee hetkessä hahmosta, tunnelmasta ja tilanteesta toiseen. Tuomanen onkin armoitettu komedienne, mutta taitaa myös vakavuuden.

Yleisön tuntui pitävän esityksestä kovasti. Humoristisille hetkille naurettiin hersyvästi, ja vaikutti siltä, että yksi sun toinen löysi esityksestä jotain omakohtaisesti tuttua. Vakavammissa kohdissa oltiin hiiren hiljaa myötäeläen.

Joskin omalta osaltani muistuttaisin siitä, että pistetään ne kännykät oikeasti pois päältä tai lentotilaan - aivan  kuten tuottaja alussa muistutti ja kuten hyviin käytöstapoihin kuuluisi. Äänetön värinähälytys ei ole äänetön vaan surisee ikävästi tunnelmaa rikkoen!

Teatterikoneella turvavälit ja muu turvallisuus on huomioitu hyvin ja yleisössä oli kiitettävästi maskit lähes kaikilla. Esitys oli loppuunmyyty. Kannattaa pitää kiirettä jotta tähän saa lipun!

Minna Tuomanen.
Kuva: Marianne Hautsalo

5 monologia Teatterikoneen sivuilla (linkki).


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti