Eturivin kuningattaren blogi

Jyväskylän kaupunginteatterin syyskauden 2018 avaa Hetkiä 1918, jonka kävin katsomassa ennakkonäytöksessä. Hilkka Hyttisen ohjaama Hetkiä 1918 luotaa kyseisen vuoden tunnelmia aikalaistekstien, runojen ja kertomusten kautta. Tekstit on valinnut ja sovittanut Sirke Lääkkölä. Lavalla nähdään näyttelijät Anneli Karppinen ja Hannu Hiltunen. Esitykseen kuuluu myös pianolla (Eliisa Suni) ja sellolla (Ilkka Kauppi) tulkittua musiikkia. Nimensä mukaisesti Hetkiä 1918 koostuu hetkistä - mukaan on saatu monenlaista, mutta ratkaisu tekee esityksestä myös osittain sirpaleisen. Kaikkien osien mukanaolon tarkoitus ei minulle oikein auennut - kuten merimiehen huivimuistelo. Sen sijaan esimerkiksi Hannu Hiltusen eläytyneesti esittämä, pienen pojan näkökulmasta kerrottu tarina - jota Anneli Karppinen hienosti tukee - on erittäin koskettava, esityksen parasta antia. Samoin Anneli Karppisen kertoma nuoren naisen kokemus Hennalan vankileiriltä liikuttaa. Näissä tarinoissa draaman kaari ja jännite ehtivä

Vuorossa on Hair-musikaalin avoin harjoitus, eli yleisö pääsee noin tunnin ajaksi seuraamaan musikaalin harkkoja. Harjoitus etenee samoin kuin muulloinkin, eli kyseessä ei ole mikään valmiiden kohtausten esittely vaan sillä mennään mitä harjoitusohjelmassa on. Läsnä on koko työryhmä, myös bändi molempine kapellimestareineen. Ennen harjoituksen alkua ohjaaja Sini Pesonen ja koreografi Kira Riikonen pohtivat avoimen harjoituksen kulkua, ja selvittävät illan ohjelmaa kapellimestari Lasse Hirvelle. Bändi lämmittelee valmiina orkesterimontussa. Lavalle kerääntyy hippien näköistä väkeä - näyttelijöillä on yllään paljolti roolivaatteet, mutta kaikkien asut eivät ole vielä täydellisiä. Peruukkeja ja kampauksiakin on, mutta maskeja ei. Sini kertoo illan ohjelmasta myös näyttelijöille. Teatterikuraattori Antti Niskanen käy sanomassa, että ylälämpiö on täynnä kiinnostunutta väkeä. Avoin harjoitus alkamaisillaan. Kuva: Jouni Huhtaniemi Katsojat päästetään saliin, ja katsomo täyttyy hyvää

Tervehdys taas kaikille lukijoille! Kesässä on jo lopun tuntua, mutta Jyväskylän kaupunginteatterilla valmistaudutaan talvikauteen tekemällä hippikesää. Tällä kertaa pääsin Hair-musikaalin sitzprobe-harjoituksiin - tämänlajisissa harkoissa en olekaan vielä koskaan ollut! Sitzprobe on saksaa ja tarkoittaa harjoittelua istuen. Sitzprobessa on siis kyse siitä, että musikaalin näyttelijät kuulevat bändiä ensimmäistä kertaa, ja bändi sekä näyttelijät (laulajat) harjoittelevat kappaleita yhdessä. Tähän mennessä lauluja ja koreografioita on harjoiteltu vain pianon säestyksellä. Sitzprobessa harjoitukseen ei kuulu koreografiaa, vaan harjoitus mennään läpi sananmukaisesti istuen - tosin seistäkin saa jos haluaa. Sitzprobessa ollaan omissa vaatteissa, eikä mitään rekvisiittaa käytetä. Harjoituksen alkaessa näyttämöllä on Hairin lavasteita - tai ei pelkästään näyttämöllä! Bändi järjestäytyy orkesterimontussa, ja lavalle on aseteltu tuoleja puolikaareen. Laulajia alkaa saapua lavalle - osaa mo