Eturivin kuningattaren blogi

Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä nähtiin viime viikolla Gradian muusikon koulutuksen opiskelijoiden Moulin Rouge -musikaalikonsertti. Esityksiä oli keskiviikkona ja torstaina yhteensä neljä. Moulin Rouge -musikaalielokuva ilmestyi vuonna 2001 ja näyttämösovitus siitä tehtiin vuonna 2018. Esityksen musiikki koostuu aiemmin tehdyistä kappaleista, jotka on sovitettu uusiksi tarinaan mukaan - kappaleita ei siis ole sävelletty nimenomaisesti tätä musikaalia varten. Kuva: Helena Minkkilä Lavalla tanssivia ja laulavia esiintyjiä oli parisenkymmentä, bändissä kymmenkunta soittajaa. Kaikilla oli selvästi into esiintymiseen. Bändi soi hienosti monipuolisella soitinvalikoimallaan. Laulun ohjauksesta esityksessä vastasi Tuija Kiviranta, koreografina toimi Noora Kolanen ja bändin ohjaajana oli Outi Jussila. Kuva: Helena Minkkilä Tanssijoista osalle tämä oli luontevampaa, osa oli ehkä hieman mukavuusalueensa ulkopuolella. Osa oli omaksunut koreografian hyvinkin hyvin, joillaki

Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä järjestetään Rauhaa! -tukikonsertti tulevana sunnuntaina 24. huhtikuuta. Hyväntekeväisyyskonsertin tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä Unicefin hätäapukeräykseen Ukrainan lasten ja perheiden auttamiseksi. Esiintymässä nähdään Jyväskylä Sinfonia, Jyväskylän Oopperakuoro, Yona, Semmarit, Litku Klemetti Soolo, Loiskis, Tuomo Rannankari ja Hiekkakakkuorkesteri, Keski-Suomen Kirjailijat, Tanssiryhmä Off/Balance, Kipinät-kuoro, JKL 101 -kollektiivi sekä Jyväskylän kaupunginteatterin henkilökunta. Kyselin ennakkotunnelmia niin järjestävältä taholta kuin esiintyjiltäkin. Konsertin visuaalinen ilme: Tiitus Petäjäniemi Teatterin näkökulma Teatterin näkökulmia konserttiin valottaa vt. teatterinjohtaja, käyttöpäällikkö Tuukka Toijanniemi. Hän kertoo, että idea tähän konserttiin syntyi, kun mediakanavat alkoivat täyttymään sotauutisista. "Sota keskellä Eurooppa on järkyttävä tosiasia. Tuli vahva tunne siitä, että jotain täytyy tehdä. Te

Torstaina täyttyi yksi teatteriin liittyvä haaveeni/tavoitteeni, kun pääsin näkemään Miiko Toiviaisen monologin Kepeä elämäni. Monologin on ohjannut Riikka Oksanen, dramaturgina Aino Pennanen - he ovat myös luoneet käsikirjoituksen Toiviaisen kanssa. Esitys oli vierailulla Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. Kuulin Kepeästä elämästä sen voitettua Valtakunnallisen Monologikilpailun helmikuussa 2020. Siitä lähtien se on kiinnostanut ja nyt sen olen nähnyt. Todellakin kannatti! Kuva: A. Halttu Toiviainen elää ja kuvittaa muistojaan lapsuudesta, nuoruudesta, opiskeluajoista, muutosprosessista... Ilmeet, eleet, äänenpainot, koko olemassa oleminen viestii kerrottavaa asiaa. Toisaalta hän myös muuntuu hulvattomasti tarpeen mukaan! Toiviaisen tapa kertoa kutsuu katsojan mukaan niin, että yleisössä voi myötäelää tuntemuksia - niin kipeitä kuin kepeitäkin. Esityksen lopussa tunn