Tekstit

Kauan kukkineet omenapuut

Kuva
Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä vieraili viikonloppuna kahdella näytöksellä näytelmä Kauan kukkineet omenapuut. Molemmat näytökset olivat loppuunmyytyjä - on ihana nähdä, että koronarajoitusten hellitettyä kansa haluaa ja pääsee näin sankoin joukoin teatteriin! Kauan kukkineet omenapuut pohjautuu Martti Joenpolven novelliin ja sen on ohjannut Kari Paukkunen. Kauan kukkineet omenapuut on ytimekäs näytelmä Klaarasta, vanhainkodin asukkaasta, joka havainnoi nykyistä elämäänsä ja muistelee aiemmin elettyä. Klaaraa esittää Seela Sella. Nimettömänä pysyvää vanhainkodin hoitajaa näyttelee Anne-Mari Kivimäki. Anne-Mari Kivimäki ja Seela Sella. Kuva: Johnny Korkman Seela Sella täyttää tänä vuonna 85 vuotta - eli voisi ikänsä puolesta hyvinkin olla vastaavan hoitokodin asukas - mutta hänessä on elämänliekkiä enemmän kuin monessa nuoremmassa! Tässä näytelmässä hän näyttelee enimmäkseen pyörätuolissa istuen, mutta silti - mikä ilmaisu! Äänenkäyttö, ilmeet, eleet herkkiä käsiä

Vähin äänin

Kuva
Vähin äänin on Jyväskylän yliopiston Katoava luonto -hankkeen, Tanssiryhmä Off/Balancen, Jyväskylän kaupunginteatterin sekä Ruamjai-kuoron yhteistyö, puheenvuoro elonkirjon köyhtymisestä. Vähin äänin on katsomoon pääsyä odottavan yleisön sekaan soluttautuva kuoro. Vähin äänin on loppumattomalta tuntuva lista uhanalaisista lajeista - ja tämä luettelo kattaa vasta pelkästään Suomen. Vähin äänin on monipuolista liikekieltä, taitavaa tanssia jalkapohjista sormenpäihin, välillä soljuen ja liukuen, välillä kulmikkaasti ja nykäyksittäin. Vähin äänin on asiantuntijan suorasanainen puheenvuoro luonnon tilasta, lajien katoamisesta, luonnonsuojelun tärkeydestä, luonnonsuojelussa huijaamisesta. Se on todenpuhujan äänen peittyminen teollisuuden ja talouden tarpeiden alle. Vähin äänin on tanssiva sieni, kantaaottava lintu, utelias jäkälä, laulava sammal - ja lajinsa viimeisen yksinäisyys ja epätoivo. Vähin äänin on kaunista, sointuvaa, moniäänistä kuorolaulua, kuoron liikettä ja ilmeikkyyttä.

9 hyvää syytä elää (ensi-ilta)

Kuva
Jyväskylän kaupunginteatterin 60-vuotisjuhlakauden juhlanäytelmä 9 hyvää syytä elää sai ensi-iltansa lauantaina 2.10. suurella näyttämöllä. Näytelmän on käsikirjoittanut Anna Krogerus ja Jyväskylään ohjannut teatterin oma ohjaaja Anssi Valtonen. Näytelmässä seurataan nuoren naisen, Klara Harmaan, ja hänen lähipiirinsä elämää. Klara on mielenterveyskuntoutuja, joka asuu lähiössä, jossa monilla naapureillakin on omat ongelmansa. Elämä on itse kullekin usein haasteellista, mutta siinä on myös iloa ja lämpöä - joskus vain pitää kaivaa vähän syvemmältä että ne löytää. Jukka-Pekka Mikkonen (Janne Laakso) ja Saara Jokiaho (Klara Harmaa). Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen Vaikka näytelmän monet elementit ovat raskaita ja surumielisiä, Anssi Valtosen ohjaus on täynnä ymmärrystä ja lähimmäisenrakkautta. Tyhjiä hetkiä esityksessä ei ole, mutta tapahtumien tahti on tarvittaessa rauhallisen viip

Elämää läpi yhdeksän hyvän syyn

Kuva
Pääsin katsomaan 9 hyvää syytä elää -näytelmän ensimmäistä pääharjoitusta vajaata viikkoa ennen ensi-iltaa. Nyt näin siis näytelmän harjoituksena ensimmäistä kertaa alusta loppuun. Millaisia asioita siitä jäi tässä vaiheessa mieleen? Elämänhalu. Elämänhaluttomuus. Elävät valot. Etäisyys. Hengittäminen. Huolenpito. Häpeä. Ilkeily. Ilo. Itsensä kutistaminen. Kauniit sävelet. Kylmyys. Kylmät väreet. Läheisyys. Lähentyminen. Lämpö. Nauru. Parhaansa tekeminen. Pelkotilat. Päihderiippuvuus. Pärjääminen. Rakkaus monessa muodossa. Riittämättömyys. Selviytyminen. Sopeutuminen. Toisen löytäminen. Ulkopuolisuus. Uskaltaminen. Välinpitämättömyys. Välittäminen. Yhteiskunnan turvaverkkojen aukot. Yhteiskunnan turvaverkot. Yhteisöllisyys. Yksinäisyys. Ystävyys.  Vasemmalta Piia Mannisenmäki (Ursula Harmaa), Asko Vaarala (Urho Kaleva) ja Saara Jokiaho (Klara Harmaa). Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Sota ja rauha (Lahden kaupunginteatteri)

Kuva
Lahden kaupunginteatterissa esitetään vahvaa venäläistä klassikkoa, Leo Tolstoin romaaniin perustuvaa draamaa Sota ja rauha. Sen on näyttämölle sovittanut sekä ohjannut Pasi Lampela. Ohjaus on tiivis ja jännitteinen - Lampelan otteessa elämä ja maailma eivät päästä ketään helpolla. Mikko Pörhölä (Pierre Bezuhov) ja Laura Huhtamaa (Helene). Kuva: Tommi Mattila Näytelmän henkilöt riuhtovat ja sinnittelevät politiikan, sodan, ihmissuhteiden, tunteidensa ja muuttuvan maailman puserruksessa, yrittäen parhaansa mukaan selviytyä ja jopa löytää itselleen onnea - mitä se sitten kenellekin tarkoittaa. Eeva-Kirsti Komulainen (Kreivitär Rostova), Tapani Kalliomäki (Andrei Bolkonski) ja Tuomas Korkia-Aho (Nikolai). Kuva: Tommi Mattila Näytelmä on täynnä paneutuneita, ammattitaitoisia roolisuorituksia. Mikko Pörhölä

Waitress - Unelmien resepti (Lahden kaupunginteatteri)

Kuva
Lahden Kaupunginteatteri Juhani-näyttämöllä pyörii musikaali Waitress - Unelmien resepti. Musikaali perustuu Adrienne Shellyn kirjoittamaan elokuvaan. Sen on käsikirjoittanut Jessie Nelson. Musiikista ja laulujen sanoista vastaa Sara Bareilles. Musikaalin on suomentanut Mikko Koivusalo ja Lahden kaupunginteatterin ohjannut Ilkka Laasonen. Anni Kajos (Jenna). Kuva: Aki Loponen Musikaali kertoo kahvilatyöntekijä Jennasta, hänen elämästään töissä ja kotona, unelmistaan, muistoistaan - ja paljon muustakin. Tarinassa käsitellään rakkautta, parisuhdetta (jotka tosin eivät välttämättä liity toisiinsa), ystävyyttä, perhesuhteita, äitiyttä, naisen asemaa, ihmisen itsenäisyyttä, välittämistä, alistuneisuutta... Inhimillisiä teemoja laajalla skaalalla. Mikko Pörhölä (Cal), Miila Virtanen (Dawn) ja Ushma Olava (Becky). Kuva: Aki Loponen

Palasia Ysistä

Kuva
Pääsin seuraamaan 9 hyvää syytä elää -näytelmän harjoituksia kun ensi-iltaan oli noin 2,5 viikkoa. Näytelmähän saa ensi-iltansa lauantaina 2.10. Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Tämä harjoitus pidettiin kuitenkin pienellä näyttämöllä, koska suurella esiintyi tuona iltana Jyväskylä Sinfonia - sellaista se on kun sinfonialle ei ole oma tilaa. Tällaisia harjoituksia pitää siis mukauttaa aina sen mukaan, mitä pystytään tekemään ilman lavasteita ja oikean kokoista tilaa. 9 hyvää syytä elää -näytelmän työryhmää harjoituksissa pienellä näyttämöllä. Näytelmän ohjaaja Anssi Valtonen kertoo harjoituksen alussa, että harjoitus on musiikkipainotteinen; ensin käydään läpi biisejä, sitten loppukohtausta. Harjoituksen aluksi näyttelijä ja tämän näytelmän kuoronjohtaja Sami Ulmanen vetää lämmittelyn, joka sisältää monenlaista liikettä ja ääntä. Lisäksi analysoidaan mitä tehtiin ja miksi, miltä tuntui. Ensimmäisessä musiikkiharjoituksissa näyttelijä Jouni Salo soittaa sahaa ja kuo