Eturivin kuningattaren blogi

Pääsin seuraamaan pukijan työtä Evita-musikaalin näytökseen. Kyseisessä musikaalissahan on kaikki sivuhenkilöt mukaan luettuna hurja määrä henkilöhahmoja, joita esittää iso määrä näyttelijöitä. Erilaisia asujakokonaisuuksia on vähän alle sata ja pukuvaihtoja tulee jatkuvalla syötöllä. Joskus näyttelijällä on hyvää aikaa vaihtaa vaatteet kaikessa rauhassa, joskus taas kyseessä on pikavaihto kohtauksesta heti seuraavaan. Jututin puvustomestari Outi Kaltiokumpua ja pukija Enni Tullaa. Outi toimi Jyväskylän kaupunginteatterissa pukija-pukuhuoltajana vuosina 2012-2023, kunnes hän lokakuussa sai puvustomestarin paikan. Pukijana Jyväskylän kaupunginteatterissa toimii tällä kaudella myös Veera Anttila. Pukija Enni Tulla tekemässä pystytyksiä. Lavan takana ja sivuilla eletään hämärässä. Mitä kaikkea pukijan työ sisältää? Kun työvuorossa on esitys, siihen täytyy tietysti valmistautua. Kaikki pukijan vastuulla olevat vaatteisto, kengät ja korut pitää toimittaa paikoilleen; viedä pukuhuoneis...

Viime sunnuntaina Bar Vakiopaineessa - tuttavallisemmin Vakkarissa - koettiin 105. Kapun lauluklubi. Tuolloin solistina oli Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijä Sami Ulmanen. Muutama päivä ennen klubia haastattelin klubin isäntää, "kapu" Lasse Hirveä. Lasse Hirvi ja Sami Ulmanen. Lasse Alunperin Kapun lauluklubi sai alkunsa Helsingissä noin vuonna 2009, jolloin Lasse asui Helsingissä taiteilijatalossa, jonka vieressä oli olutpubi. Lasse ja hänen vaimonsa olivat pubissa käymässä ja siellä syntyi idea live-musiikin tarjoamisesta. Pubin isäntä tykkäsi ajatuksesta. Aluksi solistivieraina oli taiteilijatalossa asuvia naapureita, mutta toiminta laajeni myös muiden laulajatuttavien vierailuiksi. Kun Lasse sitten lokakuussa 2014 muutti Jyväskylään hän halusi jatkaa klubeja. Paikaksi valikoitui "ehdottomasti" Vakkari, sillä se sopii hyvin klubin tunnelmaan. Viime syyskuussa toteutui 100. Kapun lauluklubi. Lasse on pitänyt tarkasti kirjaa siitä, milloin klubeja on...

Tällä kertaa blogissa tarkastelen Evita-musikaalia kolmelta kannalta; avoimen harjoituksen, bändiharkan sekä koreografi Jouni Prittisen haastattelun kautta. Tiistaina 22.8. Jyväskylän kaupunginteatterin Teatteritiistai-tapahtumassa oli tarjolla Evitan avoin harjoitus. Väkeä oli paikalla sankoin joukoin; musikaali selvästi kiinnostaa! Tapahtuman aluksi yleisötyöntekijä/näyttelijä Tytti Vänskä kertoi musikaalista ja päähenkilöstä yleisöaulassa. Sitten yleisö pääsi suuren näyttämön katsomoon. Kuva avoimesta harjoituksesta. Lavalla istumassa esiintyjiä, seisaallaan keltaisessa paidassa ohjaaja Jukka Keinonen ja vaaleassa asussa Tytti Vänskä. Musikaalista harjoiteltiin useampia kohtauksia. Kuten missä tahansa harjoituksessa, tarvittaessa kohtauksia keskeytettiin ja otettiin uusiksi. Esiintyjillä oli yllään roolivaatteet mutta ei kampauksia tai maskeja. Lavastus, äänisuunnittelu, videosuunnittelu ja valot olivat mukana siinä määrin kuin ne tässä vaiheessa ovat valmiina. Katsojat olivat...

Pääsin seuraamaan Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä esitettävän Suruttomat-musikaalin 3. valmistavaa harjoitusta. Ensi-iltaan oli tällöin 1,5 viikkoa. Tästä harjoituksesta kuvattiin myös musikaalin traileri, jonka valmistaa Valokuvaamo Jiri Halttunen. Ennen harjoituksen alkua katsomossa kuuluu hajanaista jutustelua. Orkesterimontusta kantautuu valmistautumisen ääniä. Lavan sivussa kitaristi näppäilee soitintaan. Valokuvaaja Jiri Halttunen valmistelee kalustoaan. Sitten varmistetaan, että kaikki ovat valmiina - ja ohjaaja Jukka Keinonen antaa merkin aloittaa. Vauhtia, voimaa, liikettä. Iloa, surua, rakkautta. Petosta, ystävyyttä, lämpöä. Liehuvaa kangasta, värejä, valoa. Epätoivoa, toiveikkuutta, inhimillisyyttä. Laulua, soittoa, tanssia. Kylmiä väreitä. Kaikkea tätä teos tarjoaa jo tässä vaiheessa. Esitys vaikuttaa varsin valmiilta, joskin ohjaaja sanoo, että siinä on vielä työstettävää muun muassa ilmaisun sävyissä. On mielenkiintoista nähdä sitten ensi-illassa, m...

Tällä kertaa blogissa lainaan näyttelijä Maija Anderssonin tekstiä, jossa hän kertoo kuvaavasti ja asiantuntevasti, millaista näyttelijän näkökulmasta on kun omaa työtä ja ammattialaa pidetään sulussa kuukaudesta toiseen, pätkä kerrallaan. Viime aikoinahan monet kansallisesti tunnetut esittävien taiteiden edustajat ovat pitäneet ääntä kulttuurialan puolesta. Tilanteen nopeaa muuntumista kuvaa se, että teksti on kirjoitettu 24.2., mutta sen jälkeenkin jotkut asiat ovat jo ehtineet muuttua mm. hallituksen sulkutoimien myötä. Maija on tätänykyä kiinnitettynä Oulun teatteriin, mutta hän on tuttu taiteilija myös Jyväskylässä. Jyväskylän kaupunginteatterissa hän oli vierailijana kaudella 2014-2015 sekä kiinnityksellä kausilla 2015-2017 ja 2019-2020. Hänet muistetaan rooleista mm. näytelmissä Tavat ja toiveet - Jane Austenin matkassa, Kauas pilvet karkaavat sekä Diivat. Maija Andersson Emma Watsonin roolissa Jyväskylän kaupunginteatterin näytelmässä Tavat ja toiveet - Jane Austenin matkassa....

Tänä sunnuntaina on historiallinen, haikea hetki: näyttelijä Jorma Böök esiintyy viimeisen kerran näytelmässä Mies joka kieltäytyi käyttämästä hissiä, ja sen jälkeen vietetään Jorman eläkkeellejäämisjuhlia. Jorma on Jyväskylän kaupunginteatterin pitkäaikainen näyttelijä, jonka yli 40-vuotinen ura Jyväskylän kaupunginteatterissa on sisältänyt 131 ensi-iltaa, lukuisia rooleja ja muutaman ohjaustyön. Tänä keväänä Jyväskylän kaupunginteatterin vuoden teatteriteko -ehdokasraati myönsi Jormalle elämäntyöpalkinnon. Jorma Böök omana itsenään. Kuva: Jiri Halttunen Bloggaajan urani ensimmäisessä isossa haastattelujutussa Ruttu ja Jorma - elämän verran teatteria (linkki aukeaa uuteen ikkunaan) kirjoitin Jormasta, hänen työstään ja pitkästä urastaan näyttelijänä. Haastattelussa Jorma tiivisti näyttelijäntyön hienouden siihen, miten "saa elää monta elämää, olla kaikkea". Näytteleminen on elämisen leikkiä, leikkiä tosissaan. Mutta eivät nämä onneksi lopulliset hyvästit ole. Sy...

Lavalla yli 4600 kertaa. Näytellyt 142 ammattilaisproduktiossa, joista 103 Jyväskylässä. Katsojia yli 1 110 000. Elämme jälleen historiallisia hetkiä. Jyväskylän kaupunginteatterissa vuodesta 1987 näytellyt Jouni Innilä on jäämässä eläkkeelle - vaikkei ikinä uskoisi, niin nuorekkaasta miehestä! Tänään Jyväskylän kaupunginteatterissa nähdään Jounin viimeinen esiintyminen näyttelijänä näytelmässä Kun isoisä Suomeen hiihti. Huomenna on vuorossa Ilta Innilän kanssa; musiikkia ja muistoja pitkän uran varrelta. Uralta on toki jäänyt muistoksi myös kuvia - tässä muutamia. (Osassa kuvatekstejä lähteenä Takala, S. (2018.) "Työni on etuoikeus". Aaltoja-lehti kevät 2018.) Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen (1988) oli aikoinaan valtavan suosittu musikaali, ja sitä esitettiin kolme vuotta. Näytäntöjä oli 205 ja katsojia 105 015. Kuva: Ari Haapa-aho Täällä Pohjantähden alla -produktiossa (2002) Jouni sanoo kokeneensa kollektiivisuutta vailla vertaa. Kuva: Hanna Marjanen ...

Glamour & Glam tapahtumassa lauantaina 28.4. näyttelijä Saara Jokiaho loukkasi polvensa. Täsmälleen viikko sen jälkeen piti jälleen olla Peter Pan -musikaaliin näytös, ja Saarahan on esittänyt nimiroolia eli Peteriä. Rooli on monella tapaa vaativa; Saara kirmailee pitkin lavaa kuin pieni eläin lähes koko ajan ja laulaa paljon. Itse arvelin aluksi, että kevään loput Peterit joudutaan peruuttamaan - mutta ei suinkaan! Musikaalissa kadonnutta poikaa Tottelia näyttelevä Aaro Vuotila paikkaa Saaraa Peterin roolissa kevään lopuissa näytöksissä. Olin katsomassa ensimmäisen näytöksen jossa Aaro oli Peterinä. Alussa oli hyvin koskettava hetki, jolloin Saara ikäänkuin luovuttaa "peteriyden" Aarolle; tilanne oli täynnä molemminpuolista arvostusta ja lämpöä. Aaro otti Peterin roolin haltuun viikossa - ja teki todella hyvää työtä! Saara laulaa esityksessä näkymättömissä pari kappaletta, joissa Aaron ilmeet ja olemus lavalla elävät täysin laulun mukana - mistään playback -suunaukomis...

Lauantaina 26.11.2016 Ruttu esiintyi viimeisen kerran suurella näyttämöllä. Kyseessä oli Nummibodarit -näytelmän viimeinen esitys. Kaikesta näki, että näytelmästä oli tullut työryhmälle rakas, ja tällä viimeisellä kerrallakin kyllä heittäydyttiin ilolla! Näyttelijöiden esiintymisessä oli monessa kohtaa erityistä riehakkuutta, ja kun näytelmän on nähnyt useamman kerran, sieltä löysi yhtä ja toista pientä jäynää. ;) Erityisen koskettava oli kuitenkin loppukiitosten hetki - ensin tavanmukainen yhteiskumarrus, sitten Eskoa näytellyt Hannu Lintukoski, sitten jälleen koko porukka. Ruttu oli saanut sylillisen kukkia ja muita muistamisia. Tämän toisen kumarruksen jälkeen, yleisön taputtaessa vielä pontevasti, Hande pyysi hiljaisuutta, ja esitteli Rutun. Tässä vaiheessa yleisö aploodeerasi pauhulla ja pitkään, ja koko katsomollinen väkeä nousi seisomaan, osoittamaan suosiota ja kunnioitusta. Ruttu kertoi koskettavasti, että tämä oli hänen viimeinen esiintymisensä suurella näyttämöllä, ja että k...