Eturivin kuningattaren blogi

Helsingin kaupunginteatteri esittää Arena-näyttämöllä Forever Young -musiikkikomediaa. Sen on käsikirjoittanut Erik Gedeon ja ohjannut Heikki Sankari, joka on onnistuneesti myös "paikallistanut" esityksen juuri Arenalle ja näihin henkilöihin. Pertti Koivula, Vuokko Hovatta, Mikko Vihma ja Juha Jokela. Kuva: Otto-Ville Väätäinen Näytelmässä eletään tulevaisuutta, jossa Arena-näyttämö on muutettu vanhainkodiksi, kun rahat ovat loppu sekä vanhustenhoidosta että kulttuurin tukemisesta - tässä on siis leppoisan kuoren alla terävä piikki molemmista nykyään tehtäviin säästöihin. Kyseisessä vanhainkodissa asukkaina on Helsingin kaupunginteatterin ikääntyneitä näyttelijöitä - jokainen näyttelijä siis esittää itseään parikymmentä vuotta vanhempana. Lavalla vanhuksina nähdään näyttelijät Vuokko Hovatta, Juha Jokela, Pertti Koivula, Leenamari Unho, Mikko Vihma ja pianisti Tuomas Kesälä. Heitä kaitsee hoitaja Vappu Nalbantoglu. Juha Jokela ja Vappu Nalbantoglu. Kuva: Otto-Ville Väät

Helsingin kaupunginteatteri esittää Arena-näyttämöllä näytelmää 2:22 A Ghost Story. Sen on kirjoittanut Danny Robins ja ohjannut Paavo Westerberg. Tämä on siitä erityinen näytelmä, että näin bloggaajana toisaalta tekisi mieli analysoida ja pohtia vaikka kuinka, ja toisaalta en missään nimessä halua spoilata yhtään mitään keneltäkään. Niinpä täytyy hillitä itsensä ja tyytyä siinä mielessä ylimalkaisempaan tekstiin, etten vihjaile mistään. Jännityksen lisäksi hämmennys ja oivaltaminen ovat suuria tekijöitä tässä näytelmässä. Sanna-June Hyde, Sauli Suonpää, Pia Andersson ja Lauri Tilkanen. Kuva: Tuomo Manninen Westerbergin ohjauksessa jännitteen luominen alkaa heti alusta, ja vaikka näytelmässä on rennompiakin aikoja, pohjavire on hellittämätön. Tästä pitää osaltaan huolen punaisin numeroin hehkuva kello, jonka vuoksi katsoja ei pääse hetkeksikään unohtamaan ajan vääjäämätöntä kulua. Henkilöiden välinen ilmapiiri on luotu hyvin onnistuneesti, samoin kuin heidän erilaiset suhteensa -

Pääsin seuraamaan pukijan työtä Evita-musikaalin näytökseen. Kyseisessä musikaalissahan on kaikki sivuhenkilöt mukaan luettuna hurja määrä henkilöhahmoja, joita esittää iso määrä näyttelijöitä. Erilaisia asujakokonaisuuksia on vähän alle sata ja pukuvaihtoja tulee jatkuvalla syötöllä. Joskus näyttelijällä on hyvää aikaa vaihtaa vaatteet kaikessa rauhassa, joskus taas kyseessä on pikavaihto kohtauksesta heti seuraavaan. Jututin puvustomestari Outi Kaltiokumpua ja pukija Enni Tullaa. Outi toimi Jyväskylän kaupunginteatterissa pukija-pukuhuoltajana vuosina 2012-2023, kunnes hän lokakuussa sai puvustomestarin paikan. Pukijana Jyväskylän kaupunginteatterissa toimii tällä kaudella myös Veera Anttila. Pukija Enni Tulla tekemässä pystytyksiä. Lavan takana ja sivuilla eletään hämärässä. Mitä kaikkea pukijan työ sisältää? Kun työvuorossa on esitys, siihen täytyy tietysti valmistautua. Kaikki pukijan vastuulla olevat vaatteisto, kengät ja korut pitää toimittaa paikoilleen; viedä pukuhuoneis

Tällä kertaa katsojakyselyn aiheena on musiikillinen teos Hiljaista iloa, jota esitetään Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Jakelin kyselyt torstaina 8.2. iltanäytöksessä. Kaikki viisi kyselyn vastaanottanutta myös vastasivat - lämmin kiitos heille! Vastaajat ovat Karoliina (63 v.), Tarzan (51), Ipu (60), Rhy (73) ja Kati (40+). Vastaukset ovat jälleen muuten aivan suoraan vastaajien muotoilemia, mutta tarvittaessa olen lisännyt näyttelijöiden nimiä hakasulkuihin. Kuva: Jiri Halttunen Mitä he sitten pitivät esityksestä yleisesti ottaen Karoliina kertoi: "Ensimmäisenä tulee mieleeni visuaalisuus. Näköaisti taitaa olla tärkein aistini, joten nautin näytelmän estetiikasta ja sen luomasta tunnelmasta valtavasti. Se sai irroittautumaan arjesta. Myös se, että esityksessä ei ollut suuremmin juonta, oli virkistävää ja poikkeavaa." Tarzan vastasi: "Värikäs, lavalla tapahtui paljon, löytyi paljon katsottavaa ja moni asia jäi ehkä huomaamatta, kun keskittyi joh

Eilen perjantaina Jyväskylän kaupunginteatteri piti Paviljongissa avoimen pressitilaisuuden aiheena tulevan kauden musikaali Bosslady. Sen alkuperäisidea, sävellykset ja sanoitukset ovat Maija Vilkkumaan käsialaa. Käsikirjoituksen Vilkkumaa on tehnyt yhdessä Eeva Konnun ja Satu Rasilan kanssa. Rasila myös ohjaa musikaalin. Kontu vastaa musiikin sovituksesta ja musiikkidramaturgiasta. Vasemmalta Bossladyssa esiintyvät Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijät Sami Ulmanen, Anna-Maija Oka ja Saara Jokiaho sekä Maija Vilkkumaa. Kuva: Jiri Halttunen Jo saapuessani paikalle huomasin, että ulko-ovella oli oikein jonoa. Kun kansa sitten pääsettiin sisälle, istumapaikat tulivat nopeasti täyteen ja taittotuoleja piti tuoda lisää. Väkeä oli kymmenittäin. Mukana oli kaikenikäisiä osallistujia. Muutama näyttelijä kommentoi jälkeenpäin, että ikinä ennen ei ole ollut tuollaista yleisömäärää pressitilaisuuksissa. Bosslady siis selvästi kiinnostaa! Väkeä kuin pipoa kuulemassa Maija Vilkkumaata e

Halusin kokea Keuhkot-näytelmän intensiteetin, tunteiden paljauden ja paljouden vielä uudestaan. Jälleen kerran pääsin tarkkailijaksi pariskunnan elämään, tuohon tunteiden moninaiseen kirjoon varovaisesta ilosta euforiseen riemuun, pettymyksestä viiltävään henkiseen kipuun. Esillä ovat arjen vaatimusten tympeä peruspuuro, onnen pilkahdukset, toisen ihmisen ja tavoittaminen ja tavoittamattomuus, oman itsen etsiminen. Yhteenkasvaminen, suhteen kesto ja kestämättömyys. Älyllinen pohdintaa asiasta, jota ei kokonaisuutena ehkä kuitenkaan voi edes järjellä täysin käsittää kaikkine vaikutuksineen niin tunteiden, ihmissuhteiden kuin jopa maailman mittakaavassa. Väliaikaahan esityksessä ei ole, joten tapahtumien tykitys vailla hengähdystaukoja on herpaantumatonta. Jännite muuttuu tunnelmien mukaan, mutta pysyy koko ajan yllä alun ensirepliikistä lopun hiljentymiseen saakka. Hegy Tuusvuori ja Markus Virtanen. Valokuvat: Jiri Halttunen Kuvanmuokkaus: Eija Haukka Esityksen jälkeen pääsin haa

Eilen lauantaina 2.3. Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä koettiin Eerika Rantasen tähänastinen elämä -näytelmän kantaesitys ja ensi-ilta. Näytelmän ovat käsikirjoittaneet Juha Jokela, Kaisa Hela, Ria Kataja ja Eeva Soivio. Jokela on ohjannut näytelmän ja Hela, Kataja sekä Soivio näyttelevät siinä. Näytelmä perustuu näyttelijäkolmikon elämänkokemuksiin, mutta ei kerro suoraan heistä kenestäkään. Eletyn ja koetun elämän tuntu on kuitenkin vahvasti läsnä. Kaisa Hela, Ria Kataja ja Eeva Soivio. Kuva: Jiri Halttunen Näytelmä alkaa kuin varkain. Aluksi lavalla ovat näyttelijät omina itsenään, kertomassa näytelmästä ja ohjeistamassa hieman teatterietiketistä. Siitä aika ja paikka liukuvat nykyolosta näytelmän aikaan ja paikkaan, Eerikan maailmaan ja elämään. Jokelan ohjaus on hyvin ihmislämpöinen, ymmärtävällä katseella ja kosketuksella tehty. Tyhjiä hetkiä ei ole, mutta ei myöskään turhaa kiirehdintää. Tarina soljuu ja polveilee eteenpäin kuin kirkas vesi uomassaan, jok