Eerika Rantasen tähänastinen elämä (ensi-ilta)

Eilen lauantaina 2.3. Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä koettiin Eerika Rantasen tähänastinen elämä -näytelmän kantaesitys ja ensi-ilta. Näytelmän ovat käsikirjoittaneet Juha Jokela, Kaisa Hela, Ria Kataja ja Eeva Soivio. Jokela on ohjannut näytelmän ja Hela, Kataja sekä Soivio näyttelevät siinä. Näytelmä perustuu näyttelijäkolmikon elämänkokemuksiin, mutta ei kerro suoraan heistä kenestäkään. Eletyn ja koetun elämän tuntu on kuitenkin vahvasti läsnä.

Kaisa Hela, Ria Kataja ja Eeva Soivio.
Kuva: Jiri Halttunen

Näytelmä alkaa kuin varkain. Aluksi lavalla ovat näyttelijät omina itsenään, kertomassa näytelmästä ja ohjeistamassa hieman teatterietiketistä. Siitä aika ja paikka liukuvat nykyolosta näytelmän aikaan ja paikkaan, Eerikan maailmaan ja elämään.

Jokelan ohjaus on hyvin ihmislämpöinen, ymmärtävällä katseella ja kosketuksella tehty. Tyhjiä hetkiä ei ole, mutta ei myöskään turhaa kiirehdintää. Tarina soljuu ja polveilee eteenpäin kuin kirkas vesi uomassaan, joka on joskus pehmeän hiekkapohjainen, joskus kivikkoinen, joskus mudasta tumma.

Eeva Soivio, Ria Kataja ja Kaisa Hela.
Kuva: Jiri Halttunen

Näyttelijät tekevät erinomaista työtä. Ria Kataja tavoittaa aikuistumassa olevan naisen - hetkittäin tytön - hahmon osuvasti. Nuoren elämässä vyöryy vastaan isoja asioita ja myllerryksessä on myös hänen tunne-elämänsä. Kaisa Hela ja Eeva Soivio vaihtavat lukuisia kertoja roolihahmosta toiseen hyvinkin pienin ulkoisin muutoksin mutta silti aivan uskottavasti, taitavan näyttelijäntyön keinoin. Kolmikon yhteistyö on selkeästi hyvin hioutunutta, yhteiset liikkeen ja puheen rytmitykset toimivat täsmällisesti. Heidän reagointinsa toinen toisiinsa on herkkää, aidosti välittävää.

Eeva Soivio ja Ria Kataja.
Kuva: Jiri Halttunen

Eerikan tarinaan kuuluu paljon vastoinkäymisiä ja elämän hankaluuksia, mutta myös ilon pilkahduksia, naurunhörähdyksiä ja hyvää mieltä. Välillä on väistämättä mentävä kohti sitä, mitä ei haluaisi kohdata. Kipukohtiin tarttumista ei säästellä. Eerikan kokemukset ovat osin epämiellyttäviä mutta aina hyvin rehellisiä. Asioista löytyy myös valoisia ja huvittavia puolia. Ihmissuhteet voivat yllättää monin tavoin. Eerikan sisäistä maailmaa tuodaan luontevasti näkyväksi sillä, kun kertojahahmo kysyy häneltä eri tilanteissa "Miltä susta tuntuu?"

Etualalla Ria Kataja.
Kuva: Jiri Halttunen

Olennainen osa kerrontaa on myös muusikko Mila Laineen musiikki. Laine on lavalla, yleisön nähtävissä, silti yleensä irrallaan tapahtumista. Hänen läsnäolonsa tekee musiikistakin ihan eri tavalla elävää kuin jos se kuultaisiin tallenteena. Laineen luoma musiikillinen äänimaailma sävyttää näytelmän tunnelmia olennaisesti. Musiikki alleviivaa, kertoo, käy dialogia tapahtumien kanssa. Muuten äänisuunnittelusta vastaa Juha Tuisku. Äänimaailmalla on tärkeä osa kerronnassa. Äänenmuuntimen käyttö tuo hahmoihin entistä laajempaa vaihtuvuutta.

Muusikko Mila Laine.
Kuva: Jiri Halttunen

Visuaalisesti näytelmän esillepano on varsin pelkistetty. Musta lava, muutama huonekalu ja muu tavara. Kaikilla näyttelijöillä samantyyppiset vaatteet. Taustakankaalle heijastettavat videot ja varjokuvat luovat vaihtelua tapahtumapaikkoihin ja osin kuvittavat tapahtumia, mutta niidenkin hyödyntäminen on tasapainossa muun kokonaisuuden kanssa. Valoja käytetään taitavasti; eräässäkin kohtauksessa juuri valot auttavat näyttelijää esiintymään kahtena hahmona. Lavastuksen on suunnitellut Mikko Saastamoinen, puvut Auli Turtiainen sekä valot ja videot Antti Silvennoinen. Korostumaton esillepano ja toisaalta rikas kerronta tarjoavat paljon tilaa myös katsojan omille mielikuville.

Eeva Soivio, Ria Kataja ja Kaisa Hela.
Kuva: Jiri Halttunen

Seuranani ensi-illassa olivat parisuhdemieheni sekä ikääntyvä äitini. He kumpikin pitivät näytelmästä; äiti kehui aivan erityisesti kuinka erinomaisen loistava tämä oli, juuri hänen makuunsa. Väliajalla ja esityksen jälkeen kuulemani katsojien keskustelunpätkät kertoivat samaa. Yleisönä nauroimme yhdessä moneen otteeseen, ja välillä olimme aivan hiljaa vakavampien asioiden äärellä. Loppuaplodit olivat pitkät ja innokkaat.

Kaisa Hela ja Ria Kataja.
Kuva: Jiri Halttunen

Eerika Rantasen tähänastinen elämä on herkkävaistoinen ihmiskuvaus, kiinnostava tarina joka koskettaa, ilahduttaa, lämmittää mieltä ja herättää ajatuksia. Sen tunnevoimaisuus on vahvaa mutta ei liian päällekäyvää. Vaikka näytelmässä käsitellään vaikeitakin asioita, lopulta siitä jää hyvä mieli. Ihan kuten elämässä; ei kaiken tarvitse helppoa olla, kunhan alakuloisista ajoista pääsee yli. Tämä kannattaa nähdä.

Eeva Soivio, Ria Kataja ja Kaisa Hela.
Kuva: Jiri Halttunen

Eerika Rantasen tähänastinen elämä -näytelmä on Jyväskylän kaupunginteatterin ohjelmistossa 6.4.2024 saakka - huomio, että esityskausi on varsin lyhyt! Näytelmä teatterin sivuilla (linkki).

Muista myös teatterin houkutteleva lipputarjous, joka on voimassa kuluvan kevätkauden loppuun saakka! (Linkki tarjoukseen.)


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hiljaista iloa (ensi-ilta)

Vuonna 85 (Vantaan Näyttämö)

Ensikorvallinen Bossladya