Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2019.

Harjoitellaan elämisen juhlaa

Kuva
Pääsin katsomaan musiikillisen Elämä on juhla -esityksen kolmatta valmistavaa harjoitusta reilua viikkoa ennen ensi-iltaa. Kyseessä on Anssi Valtosen ohjaama teos, jossa esiintyvät Anneli Karppinen, Maija Andersson, Taina Reponen, Markus Virtanen sekä kapellimestari Jari Puhakka, joka säestää kappaleet pianolla. Koskettimissa Jari Puhakka, solistina Anneli Karppinen, tanssimassa Markus Virtanen ja Maija Andersson. Esitys tuntui jo varsin valmiilta, vaikka toki siinä hiomistakin vielä on. Musiikkikattaus on monipuolinen. Ison osan kappaleista tunnistin; joitakin rakkaimpia olen kuunnellut niin että osaan alkuperäisesitykset ulkoa. Jokunen minulle tuntematonkin oli mukana. Esityksessä on toki myös vahva visuaalinen anti. Eikä draamallisuuttakaan ole unohdettu, teatterin ammattilaiset kun asialla ovat. Kaunis visuaalinen elementti; "elävät taulut". Esiintyjien keskinäistä kemiaa oli ilo seurata. Osa esitetyistä tuntemuksista oli tietysti harjoiteltuja, koska tunne

Mars vs. Venus?

Kuva
Riku Suokkaan ja Johanna Tohnin (jotka muuten ovat pariskunta myös tosielämässä) käsikirjoittama (kirjoitustyössä mukana myös Heikki Syrjä) ja esittämä stand up -henkinen komediaesitys Mars vs. Venus? on kiertueella - ja ensimmäinen etappi oli Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Lauantai-iltana katsomo vaikutti olevan ääriään myöten täynnä. Pelin henki oli selkeä; kumpikin esiintyjä kertoi vuorollaan elämästä vastakkaisen sukupuolen kanssa. Toinen aina seurasi sivusta ja reagoikin kuulemaansa. Aiheissa esiintyivät auton korjaus, kommunikointi, mammutin tappaminen, sisustaminen, seuran saaminen, lapset, kotityöt, matkailu, asuminen ja väistämättömästi myös seksiin ja sukupuolisuuteen liittyvät asiat. Yhtään tyhjää hetkeä ei jäänyt kun osapuolet tykittivät vuoronperään menemään. Vaikka välillä naljailtiinkin, esityksen henki oli kuitenkin positiivinen. Myös yleisön roustaus kuului asiaan - terveisiä vaan eturivin Osmolle! Johanna Tohni ja Riku Suokas. Kuva: Kari Sunn

Pariisin kasvottomat ja muut tärkeät

Kuva
Isossa musikaaliproduktiossa - josta Phantom - Pariisin oopperan kummitus on oiva esimerkki - tarvitaan paljon väkeä lavalle. Parhaiten yleisön katseen saavat ja mieleen jäävät luonnollisesti pääroolit. Kuitenkin myös pienemmissä rooleissa ja taustalla tapahtuu paljon, eikä kukaan hengaile mukana muuten vaan - jokaisen panos ja mukanaolo on tärkeää. Kaikki on huomioitu huolellisesti niin ohjauksessa, koreografiassa kuin puvustuksessakin. Iso joukko myös kuuluu muhkeana sointina koko porukan laulaessa. Hegy Tuusvuori cupidona. Ihan silleen rennosti. Taustalla ison kohtauksen väkeä. Kuva: Jiri Halttunen Pienemmistä sivurooleista Phantomissa voisi mainita loistavina esimerkkeinä vaikkapa kreivi Philippen hetkessä elävän autonkuljettajan (Markus Virtanen), terhakan cupidon (Hegy Tuusvuori) ja eteerisen mutta ilmeikkään ballerinan (Dora Seitovirta). Jokainen näistä hahmoista on esillä vain kerran ja lyhyehkösti, mutta saa kyllä ansaitun huomion ja jää mieleen - kukin omalla tavallaa

Liljat

Kuva
"Liljat on nykysirkusteos muutoksen ja menetyksen teemoista" - kertoo Jyväskylän kaupunginteatterin sivu. Saana Peura. Kuva: Heikki Järvinen Alakulo. Epätoivo. Esiin hiipuvat ja jälleen katoavat kuvat. Fyysinen tasapaino. Hengästyneisyys. Henkinen epätasapaino. Henkinen tasapaino. Hymy. Hypyt nuoralla. Hyväksyminen. Illuusio painottomuudesta. Ilo. Innostus. Järkkyminen. Järkkymättömyys. Kiekkopuhelin, vihreä, kuten lapsena kotona. Kolmikon jalkojen tarkka limittyminen toisiinsa nuoralla. Kosketus. Kukan terälehdet. Kävely nuoralla. Lannistuminen. Lattialta nuoralle nouseva liike. Lava täynnä kukkia. Lempeys. Liukuminen nuoralla. Luopumisen tuska. Läheisten apu. Odotus. Onnellisuus. Onnistuminen. Rakenteissa jyrisevä basso. Rakkaus luonnon kauneuteen. Rauhoittava musiikki. Suru. Syvä huokaus. Takertuminen. Tavoitteen saavuttaminen. Toistuva liike lattialla. Toivo. Toivottomuus. Tumma tausta. Tyhjä lava. Uhkaava musiikki. Uusi

Phantom - Pariisin oopperan kummitus

Kuva
Jyväskylän kaupunginteatterin alkavan kauden musikaali Phantom - Pariisin oopperan kummitus saa ensi-iltansa lauantaina 7. syyskuuta. Kävin katsomassa henkilökuntaennakon (tiistaina 3.9.) sekä 1. ennakon (torstaina 5.9.). Nämä molemmat ovat varsinaisesti vielä harjoituksia, mutta teatterin luvalla kirjoitan niistä jo ennen ensi-iltaa. Erik (Riku Pelo) ja Gérard Carriére (Jouni Salo). Kuva: Jiri Halttunen Phantom - Pariisin oopperan kummitus perustuu Gaston Lerouxin romaaniin. Sen on kirjoittanut Arthur Kopit (suomennos Marika Hakola) ja säveltänyt Maury Yeston. Jyväskylän kaupunginteatteriin musikaalin on ohjannut Maiju Sallas, produktion koreografi on Jouni Prittinen ja kapellimestari Jari Puhakka. Erik (Riku Pelo) ja Christine (Saara Jokiaho). Kuva: Jiri Halttunen Sallaksen ohjauksessa henkilöhahmot ovat osin tarinaan sopivan teatraalisia, osin hyvinkin inhimillisiä. Riku Pelo Erikinä - eli oopperan kummituksena - on vaikuttava sekä olemukseltaan että ääneltään. Hän t