Lauantai-illan ilona oli Mika Nuojuan monologivierailu Kahdeksan kärjessä - Elämäni levyt. Esitys koostuu musiikista ja tarinoista, joista osa on näytelmällisempiä, osa enemmän stand-upia - ja jotkut muuten kerronnallisia. Kehyskertomuksessa mies poikkeaa kellariin stereoidensa ääreen kesken sukujuhlien. Tarinat eivät liity toisiinsa, mikä toisaalta antaa enemmän liikkumavaraa, toisaalta tekee kokonaisuudesta jotenkin hajanaisen. Näytelmän käsikirjoitus ja ohjaus on Markku Pölösen käsialaa. En tiedä, milloin tämä monologi on kirjoitettu, mutta ainakin jonkun tarinanpätkistä muistelen kuulleeni jo kauan sitten.
 |
| Kuva: Markku Pölönen |
Monologin lavastuksen on suunnitellut Hantte Oivo. Lavastus oli selkeä kuva kellarihuoneesta, jonne on kerääntynyt muualta poistettuja huonekaluja - ja päähenkilön stereot. Alussa hahmon puhuessa hifisteistä ja laitteistoista meitä parisuhdemiehen kanssa naurattaa keskenämme - mieshän on intohimoinen musiikinharrastaja, ja high-end kiinnostaa kovin. Valo- ja äänisuunnittelun on tehnyt Jarkko Säkkinen. Valot tukevat esitystä tunnelmineen, ja niitä käytetään kekseliäästi, esimerkiksi "saarnastuolissa". Erityisen tärkeässä roolissa on ääniraita, kun näytelmässä nimeä myöten ovat mukana levyt. Välillä kerrotaan musiikista, välillä musiikki sävyttää kerrontaa, välillä näyttelijä kuvittaa musiikkia.
 |
| Kuva: Markku Pölönen |
Liki vieressäni toisen rivin keskellä sattui istumaan kaupungiteatterin näyttelijä Jorma Böök, jolle Nuojua osoitti muutaman heiton. Väliajalla kysynkin Jormalta heidän suhteestaan ja Jorma kertoi, että he olivat näytelleet yhdessä JKT:n näytelmässä Reviisori, jossa Nuojua oli vierailijana.
 |
| Kuva: Markku Pölönen |
Nuojua eläytyy lukuisiin rooleihinsa koko olemuksellaan ja äänellään. Komedialliset tarinat tuntuivat uppoavan hyvin yleisöön, ja nauroin minäkin toki ääneen useamman kerran. Itse kuitenkin koin parhaina vakavammat tarinat, joissa ilmeet ja äänenkäyttö olivat maltillisempia ja tarinat itsessään koskettavimpia. Nuojua vaihtaa roolia elastisesti - hyvä esimerkki tästä on kohtaus tanssilavalla, jossa erilaiset kävijät astuvat esiin ja poistuvat peräperää. Myös seuranani ollut parisuhdemies tykkäsi esityksestä, ja ihasteli esimerkiksi brutaaliksi äityvää saarnaa pitänyttä pappia.
Kommentit
Lähetä kommentti