Peter Panin musiikki svengaa kuin Hirvi

Toivottavasti, arvoisa lukija, miellät otsikon sanonnan yhtä positiivisesti kuin minä. Ja kun Hirvi kirjoitetaan isolla Hoolla, homma todella svengaa! ;)

Niin se on kesä kääntynyt jo syyspuolelle ja teatterin kesälomatkin ohi - eli harjoituskausi on alkanut ja esityskausikin lähestyy. Syysavajaisiksi pääsinkin seuraamaan sellaista tapahtumaa, jossa en vielä koskaan ole ollut: musikaaliorkesterin harjoituksia. Läsnä olivat siis soittajat ja tietenkin kapellimestari Lasse Hirvi, mutta ei näyttelijöitä/laulajia.

Harkat pidettiin tällä kertaa pienellä näyttämöllä. Saapuessani paikalle hieman etuajassa soittajat istuvat piirissä, virittelevät ja virittäytyvät. Tunnistan pieniä pätkiä joistakin Peter Panin kappaleista. Lassen saapuessa hän kättelee ja toivottaa kaikki tervetulleiksi - tämähän on siis ensimmäinen harjoitus tällä kokoonpanolla. Kaikilla on omat stemmansa (nuottinsa), ja Lasse huikkaa "tehkää merkinnät ja muutokset lyijykynällä, kun muutoksia tulee kuitenkin". Lasse soittaa itse koskettimia, kuten sitten harjoituksissa ja esityksissäkin.

Soittajien piiri pienellä näyttämöllä.

Huomaan jo alkuvaiheessa ja pitkin matkaa, miten en todellakaan "puhu musiikkia" - siis termistöä. Nautin kuulemastani ja arvostan taitoa, mutta ohjeista ja muista puheista osa menee aivan ohi - oma kielensä on se. Automaattinen rytmijalkani kyllä on hereillä, niinpä teputan ja istumajammaan pitkin iltaa.

Musiikkinumeroita lähdetään käymään läpi alusta aloittaen - ensimmäisenä siis "Minä olen Peter Pan". Sanat rullaavat mielessäni, hyvä etteivät suustakin ulos. Ja alusta asti soittajat ja Lasse lisäilevät merkintöjä - tarkennuksia ja muunnoksia - nuotteihinsa. Lassen johdolla käydään läpi kappaleen sisäisiä siirtymiä teemasta toiseen, ja milloin kenelläkin soittajalla on erityisiä "lisä-ääniä" tehtävänä. Lasse ohjeistaa "ja tähän sitten mystinen lisäsaundi!" Välillä käydään kelloteemassa ja kapteeni Koukun teemassa, ja väliosan jälkeen Peterin teema palaa taas muhkeana.

Näissä harjoituksissa keskitytään Peter Panin ensimmäisen puoliajan musiikkiin. Satukatu on suuri suosikkini, instrumentaalikappale joka parhaimmillaan soi ihanan mahtipontisesti; lyömäsoittimet kumisevat ja raikkaat vaskipuhaltimet kaikuvat. On mielenkiintoista nähdä, millä soittimilla mitkäkin äänet tehdään - joka kohdassa se ei ole ainakaan minulle itsestäänselvää. Ja olen aina yhtä ihastunut sähkökitaran monipuolisuuteen! Eri soittimet tuntuvat "juttelevan" keskenään, teema pyörteilee edestakaisin, muuntuu ja palaa alkuperäiseen.

Koiran laulussa onkin Lassen mukaan sitten ihan eri meininki. Lasse esittää lyömäsoittajille malliksi rumpusoolon a cappella, ja sitten mennään. Tämä svengaa ihan eri malliin kuin mitä olen levyllä kuullut - nyt todella pidän tästäkin kappaleesta!

Tämä on siis tosiaan ensimmäinen kerta kun tämä kokoonpano soittaa yhdessä. Toki pientä hakemista ilmenee, mutta ammattilaiset tekevät jokainen oman osansa, soittavat oman stemmansa, ja kokonaisuus kuulostaa jo näin ensi kerrasta varsin hyvältä - ajoittain hyvinkin hyvältä.

Välillä Lasse toteaa "tämä on teatteria". Ilmeisesti musisoinnin tyylissä on joillekin muusikoille jotain uutta. Peterin saapumiseen kuuluvan musiikki koostuu lyhyistä, tarkoista "musiikkilurauksista" tahti kerrallaan, katkot välissä. Kun näkee miten tarkkaa ja täsmällistä työtä tämä on, sitä todellakin arvostaa! Lasse hyräile, neuvoo, korjaa, ohjaa käsiliikkein - tulee olemaan hyvin mielenkiintoista nähdä tämä lavan tapahtumien kera! Lasse selittää, että kyseessä on kohtaus, jossa Peter metsästää varjoaan - "no sehän selittääkin kaiken..." kuuluu orkesterista.

Vielä ennen harjoitusten puolivälin taukoa tehdään Lentomatka - tätä en ole ennen kuullutkaan, mutta tuttuja Peterin teemoja tässäkin on. Jään miettimään, miten lentämisen tunne tehdään musiikilla. Tässä on jotain samaa fiilistä ja leijua kuin Lumiukko-piirretyn lentokohtauksessa, vaikka tämä toisaalta on ihan eri musiikki.

Puolitoista tuntia on mennyt todella nopeasti! Tauon jälkeen Mikä-Mikä Maa vetää ja kulkee, ja Kadonneet pojat svengaavat letkeästi reggaen ja Kolmatta linjaa -kappaleen hengessä. Merenneitojen laulussa on vaan pakko keinua mukana. Koukun pieni filosofinen laulu tuo mukaan myös pystybassot sekä Lassen toiveen Tom Waitsmaisesta tunnelmasta ja säröstä kitaraan. Merirosvojen laulua Lasse alustaa "nyt mennään rokkimaailmaan". "Toi fast rock voi olla ihan punk!" Lasse ohjeistaa ja bändi soi komeasti ja voimalla. Keväällä ihastelin Nimenarvausoopperan muhkeaa kuoroa, ja nyt samaa orkesterivetona - voi pojat kun nämä pistetään yhteen!

Viimeisenä kappaleena näissä harkoissa soitetaan Kauniin kuoleman maa. On hyvin kiinnostavaa kuulla tämä instrumentaalina, etenkin kun itse olen yleensä keskittynyt tässä aina enemmän lauluun ja sanoihin. Surumielisen kaunis se on nytkin, mutta kovasti odotan kuulevani sen myös laulettuna.

Monta kertaa tekisi mieleni taputtaa kappaleen lopussa. Etenkin näissä harjoituksissa, puhtaasti musiikkiin keskittyessä, vahvistuu että Peter Panin musiikki ei todellakaan ole "vain" lastenmusiikkia. Siis lapsillekin sopivaa toki, mutta miellyttää aikuisenkin kuulijan korvaa.

Puhallinsoittajat toimessaan.
Ja äärimmäisenä vasemmalla hanurivelho Matti Ekman, joka on ollut monessa teatterin produktiossa mukana.

Kyselen Lasselta vielä musikaaleihin liittyviä musiikkiasioita. Joskushan musikaaleista saatetaan jättää pois kappaleita, jotka niihin alunperin on kirjoitettu. Lasse kertoo, että jos musikaalin musiikkisisällön valintoja ylipäätään voi itse tehdä, niin kapellimestari, ohjaaja ja koreografi miettivät yhdessä tarvitaanko jotain tiettyä numeroa draaman kannalta. Lasse sanoo yleensä ehdottavansa poisjättämistä jos kyseessä on joku hänen mielestään musiikillisesti "turha" numero.

Minua kiinnostaa myös, käyvätkö muusikot yleensä seuraamassa näyttelijöiden harkkoja jo ennen orkesteritreeniä, jotta tietävät, mitä lavalla milloinkin tapahtuu ja miten tarina kulkee. Lassen mukaan joskus näin tehdään - se riippuu siitä, missä vaiheessa ollaan ennen bänditreenejä, eli pystytäänkö näytelmästä vetämään läpi pidempiä kokonaisuuksia. "Esimerkiksi Jekyll&Hydestä vedettiin jo kokonainen läpimeno ennen bänditreenejä ja silloin kutsuin muusikot seuraamaan."

Kysyessäni tunnelatauksesta ja ilmaisusta Lasse kertoo, että siinä missä näyttelijöillä on paljon omaa ilmaisua pelissä, muusikot soittavat "vain" ammattimaisesti oman stemmansa - partituuri on niin monimutkainen kokonaisuus ettei siinä ole juuri varaa henkilökohtaisiin tunnetulkintoihin. Lassen mukaan "näytelmän tunnetilathan on itse asiassa kirjoitettu partituuriin". Tosin joskus joillekin instrumenteille on vapaitakin sooloja, ja niihin voi muusikko ladata omaa emootiotaan.

Lasse ei ohjaa muusikoita henkilökohtaisesti yksitellen, vaan ammattimuusikot opettelevat oman stemmansa kuntoon ennen orkesteriharjoituksia. "Bänditreenejä on vain kahdet ennen kuin laulajat tulevat mukaan, mutta toki musaa ja yhteissoittoa hiotaan enskariin asti ja vielä sen jälkeenkin."

Kysyn Lasselta vielä bändin kokoonpanosta. Teatterilla ei ole kiinnitettyjä vakiomuusikoita. Lasse kertoo kuitenkin käyttävänsä mielellään samoja muusikoita produktiosta toiseen, mutta pientä vaihtuvuutta on instrumentaation takia tai muista elämän syistä johtuen. Muusikoitten määrä riippuu musikaalin tyylilajista ja tietenkin siitä, miten se on kirjoitettu. 

Pystybassot, suuri soitinihastukseni! Muhkea muoto ja sointi.

* * * * *

Kiinnostaisiko päästä seuraamaan Peter Panin harkkoja - ihan koko työryhmän toimintaa, näyttelijöitä, bändiä...? Teatteritiistaissa 22.8. klo 18 tarjolla on Peter Panin avoimet harjoitukset, vapaa pääsy! Katso lisää teatterin sivulta (linkki).

Peter Pania pääset fiilistelemään myös ideoimani lautapelin kautta! Peliä on jaossa ilmaiseksi teatterin lippumyymälässä, tai voit myös tulostaa sen teatterin Peter Pan -sivulta (linkki).

Peter Pan -musikaalin ensi-ilta Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 9. syyskuuta 2017.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Evita (ensi-illat)

Hiljaista iloa (ensi-ilta)

Älä pukeudu päivälliselle (ensi-ilta)