Susan vaikuttaa tekstinäkin

Pitkästä aikaa blogin parissa! Tänä keväänä Jyväskylän kaupunginteatterin suurelle näyttämölle on - jos korona suo - tulossa ensi-iltaan jännitysnäytelmä Susanin vaikutus. Koska kulttuuritapahtumien kieltolaki estää esitystoiminnan ja pitää tällä hetkellä teatteritalon kiinni ulkopuolisilta, olen tutustunut teokseen erilaista reittiä; luin Peter Høegin kirjoittaman kirjan johon näytelmä perustuu, ja sen jälkeen luin ohjaaja Miko Jaakkolan dramatisoiman näytelmätekstin. On mielenkiintoista nähdä, miten yli 400-sivuinen monipolvinen, tapahtumarikas romaani kääntyy näytelmäksi.
 
Susanin vaikutus kirjana, plarina ja teatterin esitteessä.

Høegin kirjan päähenkilö on Susan Svendsen, 43-vuotias tanskalainen nainen, ammatiltaan fyysikko, 16-vuotiaiden kaksosten Thitin ja Haraldin äiti, säveltäjänero Laban Svendsenin vaimo. Susanilla on vaikutus ihmisiin; ventovieraatkin hakeutuvat hänen seuraansa, avautuen hänelle vilpittömästi aikomattaankin.

Kirja kertoo perheen sisäisistä ja ulkoisista ihmissuhteista, valtiotason juonittelusta, vilpittömyydestä, rakkaudesta, julmuudesta, luottamuksesta. Tästä maailmastamme, jonka yllä värjyy monenlaisia katastrofin aineksia kuten ilmastonmuutos, ydinsodan uhka tai hallitsematon väestönkasvu. Jotkut ummistavat niiltä silmänsä, jotkut näkevät ne hyvinkin tarkkaan.

Kirjan tapahtumat lähtevät vyörymään tilanteesta, jossa Susanin perheen jäsenet ovat jokainen omanlaisissaan ongelmissa. Mukana on lukuisa joukko erilaisia henkilöhahmoja ja heidän välisiään suhteita; läheisiä ja etäisiä, uhrautuvia ja hyväksikäyttäviä, helliä ja raakoja. Tapahtumat etenevät moninaisina, äkkikääntein, ihmisten ponnistellessa luotsatakseen tilanteita ja tapahtumien kehitystä kuka mihinkin suuntaan.

Høegin kirjan omintakeinen piirre ovat lukuisat viittaukset fysiikkaan; alan tutkijoihin, tapahtumiin ja ilmiöihin. Kirjan huumori on omintakeista ja pisteliästäkin. Joitakin kohtia pitää oikein makustella, kuten:
"Tanskan yhteiskunnassa vallitsee voimakas valtavirta. Jos sitä seuraa, saa myötätuulta, kannustusta ja rohkaisua tehdä niin kuin kaikki muutkin. Täytyy vain hankkia koulutus ennen kuin on kolmekymmentä, varmistaa itselleen mies ja lapsia ja omakotitalo kolmenkymmenen ja neljänkymmenen ikävuoden välillä, hillitä alkoholinkäyttöä, selvitä hengissä keski-iän kriiseistä, pitää puolensa, ja sen jälkeen kun lapset ovat muuttaneet kotoa, olla valmiina ottamaan pitkä loppukiri kilpajuoksussa jonka voittaa se jolla on kuollessaan eniten."
~ Høeg, Peter: Susanin vaikutus. Ilmestynyt vuonna 2014. Suomeksi julkaissut Tammi, 2015, suomentanut Katriina Huttunen. ~

Näytelmätekstiä lukiessa täytyy muistaa, että teksti on vain yksi osa näytelmän kerrontaa; paljon kerrotaan myös näyttelijöiden sanattomalla ilmaisulla, lavasteilla, mahdollisilla projisoinneilla ynnä muilla visuaalisilla keinoilla - siinä missä kirjan koko kerronta on tekstissä. Näytelmätekstissäkin on kirjoitettuja viitteitä siitä, mitä lavalla näkyy tai tapahtuu, mutta olen ennenkin nähnyt miten teksti nousee kukoistukseensa näytelmäksi aivan eri tasolle - vaikka on kiinnostava jo sinällään.

Jyväskylän kaupunginteatteriin näytelmän ohjaava Miko Jaakkola on tehnyt runsaasta kirjasta napakan käsikirjoituksen. On kiehtovaa nähdä, miten kirjan tapahtumat ja henkilöt pääsevät näytelmätekstiin mukaan; jotkin kohtaukset lähes sellaisenaan, jotakin on tietenkin jouduttu muokkaamaan, osa kerrotaan vain osana dialogia, jotain vähemmän olennaista on jätetty pois. Ylipäätään näytelmätekstissä dialogilla on sattuneista syistä huomattavasti suurempi paino kuin kirjassa. Pääpiirteissään tarina on toki sama.

Joitakin vaikeasti näyttämölle tuottavia asioita on otettu näppärästi mukaan henkilön kertomana, ilman, että niitä tarvitsee näyttää konkreettisesti. Toisaalta tapahtumissa ja tapahtumapaikoissa on runsaasti sellaisia asioita, että on erittäin mielenkiintoista nähdä miten ne näyttämölle toteutetaan!

Kysyin sähköpostitse käsikirjoittaja-ohjaaja Miko Jaakkolalta muutamia asioita Susanin vaikutukseen liittyen.

  • Miten päädyit ottamaan työn alle juuri tämän romaanin?

Kun Peter Høegin Susanin vaikutus julkaistiin suomeksi vuonna 2015, luin sen heti tuoreeltaan. Olen aina pitänyt Høegin kirjoista ja Susanin vaikutuksen lukemisen jälkeen tuli tunne, että Høeg on uudessa romaanissaan löytänyt vuosien tauon jälkeen tutun tyylinsä uudelleen. Romaanissa kiehtoi kirjailijan kyky yhdistää dekkarin muoto sekä perhedraama toisiinsa tavalla jossa samaan aikaan on mahdollista käsitellä suuria yhteiskunnallisia ja eksistentiaalisia kysymyksiä.

Myös Susanin poikkeuksellinen hahmo tuntui mielenkiintoiselta. Susanin mystinen kyky saada ihmiset avautumaan empaattisesti sekä Susanin ristiriitainen ja ääripäitä hipova luonne kiinnosti. Susan on nordic noir -dekkareiden tapaan taitava ja kova manipuloija, mutta samaan aikaan äärimmäisen herkkä, älykäs, intohimoinen sekä pohjattoman intuitiivinen.

Kun vuonna 2015, heti ensimmäisen lukukokemuksen jälkeen, halusin herättää Susanin hahmon eloon näyttämölle, en voinut mitenkään aavistella miten ajankohtainen teos tulisi olemaan keväällä 2021. Kun romaani nyt pitkän prosessin jälkeen toteutuu näyttämölle, poikkeusolojen keskelle, on pelottavaa huomata miten Høeg on romaanissaan onnistunut luomaan tulevaisuuden dystopian, jossa monet siinä ennustetut visiot lähentyvät todellisuutta. Silti romaanin lohduttoman maiseman ylle piirtyy suuri toivo. Toivo kohtaamisen mahdollisuudesta, empatiasta, rakkaudesta, vilpittömyydestä ja siitä että tärkeintä on se, että kerromme toisillemme totuuden.

  • Kun muokkaa romaanitekstistä näytelmää, joutuu tekemään valintaa siitä, mitä otetaan mukaan ja millä tarkkuudella; tapahtumia, henkilöitä... Miten päätit nämä valinnat?

Romaanin materiaali on tietenkin valtava ja kirjoittajana on valittava näkökulma, jonka pohjalta näytelmätekstiä voi rajata. Valitsin keskeiseksi teemaksi luottamuksen. Se tarkoittaa luottamusta ihmissuhteissa ja luottamusta valtaa pitäviin. Mutta tärkeimpänä luottamusta siihen tarinaan mitä meille maailmasta kerrotaan. Luottamusta siihen, että onko se tarina tosi, mitä tutkijat ja poliitikot meille maailmasta ja sen tilasta kertovat. Dramatisoinnissa Susan on totuuden etsijä joka lopulta paljastaa totuuden. Tosiasioiden kohtaamisesta ja tunnustamisesta voi alkaa muutos kohti parempaa.

  • Tiesitkö jo tekstiä tehdessäsi, että se tulee nimenomaan Jyväskylän kaupunginteatteriin? Entä oliko sinulla jo silloin mielessäsi roolitus?

Tiesin, että näytelmä tulee Jyväskylään. Roolitus lyötiin lukkoon vasta kun dramatisointi oli lähes valmis. Näyttelijöiden määrä aiheutti myös tiettyä karsintaa romaanin henkilöiden suhteen. Romaanin laajaa henkilögalleriaa ei ollut mahdollista ottaa kokonaisuudessaan mukaan. Susanin rooliin halusin Outi Conditin ja onneksi se järjestyi. Outi on roolissa loistava.

  • Mikä näytelmätekstin tekemisessä on ollut parasta? Entä onko ollut haasteita?

Romaanin action-kohtausten ratkaiseminen teatterin näyttämölle on tietenkin haasteellista, mutta halusin pitää sen elementin mukana silti, koska ne kohtaukset kuuluvat trillerin tyylilajiin. Tietyillä kertoja-hahmojen käyttämisellä, tyylittelyillä ja videoratkaisuilla saimme nekin onnistumaan.

Parasta on ollut rakentaa näyttämölle dekkarin maisemaa, koska se on teatterissa harvinaisempi tyylilaji. Olen itse Nordic noir -dekkareiden fanittaja, ja oli hienoa liikkua siinä tyylilajissa näyttämöllä, ja rakentaa maisema jossa dekkarin jännite ja tarinan sirpaleiden paljastuminen pitäisi katsojaa koko ajan otteessaan.

  • Kuinka harjoitukset ovat sujuneet näin koronarajoitusten aikana?

Olemme harjoitelleet näytelmää maskit kasvoilla. Se on aiheuttanut tiettyjä haasteita esimerkiksi äänenkäytön suhteen, mutta näytelmä on silti valmistunut hyvin ja aikataulussa. Maskeihinkin on jo tullut totuttua. Työskentelen nyt myös ensimmäistä kertaa Jyväskylän kaupunginteatterissa ja työskentely on sujunut erittäin hyvin. Teatterissa on mahtava henkilökunta ja näytelmän rakentuminen on sujunut hienosti ja hyvässä hengessä poikkeusolojen keskelläkin. Olemme olleet tyytyväisiä siihen, että olemme saaneet poikkeusolojen keskelläkin jatkaa työskentelyä ja viedä tämän teoksen maaliin.

On todella mielenkiintoista nähdä, kuinka tämä tarina ja sen hahmot heräävät henkiin näyttämöllä. Juonenkäänteitä tästä ei ainakaan puutu, ja katsojaa härnätään kiehtovasti kohti loppuratkaisua.

Myös itse kirjailija Peter Høeg on lähettänyt videotervehdyksen romaaninsa tuomisesta näyttämölle:


Susanin vaikutus -näytelmän ensi-ilta - joka on Pohjoismaiden kantaesitys - Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä torstaina 11.3. klo 19. Näytelmä teatterin sivuilla (linkki).

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Evita (ensi-illat)

Hiljaista iloa (ensi-ilta)

Älä pukeudu päivälliselle (ensi-ilta)