Remppaa ja väistöä - ei hyvästi vaan näkemiin, teatteritalo!

Lauantaina 13.4. koettiin sekä hauskoja että haikeita hetkiä ja historian siipien havinaa. Silloin oli kauden viimeiset esitykset näytelmistä Keuhkot, Evita ja Hiljaista iloa. Esityskausi päättyi tänä keväänä noin kuukautta aiemmin kuin yleensä, koska teatteri valmistautuu remonttiin ja väistöön.

Evitan päivänäytöksessä tunnelmassa oli yhtä aikaa sekä tiettyä riehakkuutta että haikeutta. Esityksessä oli myös pieniä jäyniä siellä täällä, kuten kunkin tuotannon viimeisessä esityksessä usein on. Ei mitään sellaista, mikä näkyisi katsojille häiritsevästi tai ei sopisi kunkin kohtauksen tunnelmaan, mutta etenkin kun esityksen on nähnyt ennenkin ja muutenkin tietää mitä odottaa, niin olihan siellä bongailtavaa. Samaan aikaan pienellä näyttämöllä esitettiin viimeinen Keuhkot.

Evita-musikaalin viimeisessä esityksessä Evitan roolissa näytteli Saara Jokiaho, mutta viimeisiin loppukiitoksiin tuli mukaan myös roolia puolessa esityksistä näytellyt Anna-Maija Oka. Evitoista (kokovalkoisissa puvuissa keskellä) vasemmalla Anna-Maija, oikealla Saara.

Iltanaytöksenä oli Hiljaista iloa, jossa olivat mukana kaikki talon kokoaikaiset näyttelijät - heillekin yhteinen työ vielä lopuksi. Yleisö oli ihastuttavan mukana; nauroi, antoi väliaplodeja ja kannustuskiljahduksia, eli vahvaa yhteistä tunnelmaa. Käsillä oli myös se hetki, että olimme tässä teatteritalossa viimeistä kertaa ennen remonttia. Tuntui se ainakin minusta siinä määrin haikealta, että en olisi millään halunnut lähteä talosta esityksen loputtua. Remontti on todella tarpeen ja ilman muuta myös väistön aikana koetaan hienoja esityksiä taitavan porukan tekeminä. Mutta ei sille viipyilevälle jäähyväisten sananmukaiselle "jää hyvin" -tunnelmalle silti voinut mitään - etenkin kun Hiljaista iloa oli (kuten jokaisella katsomiskerralla) todella omiaan herkistämään tuntoja.

Hiljaisen ilon esiintyjiä viimeisissä loppukiitoksissa. Valitettavasti kaikki eivät mahtuneet kuvaan rintaman ollessa niin laaja.

Mutta katse tulevaan! Vaikka esityskausi päättyi, näyttelijöiden, suunnittelijoiden ja kaikkien muiden teatterin työntekijöiden työ jatkuu. Nyt harjoitellaan täyttä päätä tulevan syksyn esityksiä - osan harjoituksethan alkoivat jo jonkin aikaa sitten. Teatterilla tehdään myös valtavasti hommia talon tyhjentämiseksi remonttia varten.

Tämän kevään viimeisessä Teatteritiistaissa 9.4. aiheena oli teatterin tuleva remontti sekä Paviljonkiin väistötiloihin siirtyminen. Näyttelijä-yleisötyöntekijä Tytti Vänskän vieraana asiasta puhumassa olivat teatterijohtaja Marietta Kunnas sekä käyttöpäällikkö Tuukka Toijanniemi.

Aluksi Marietta puhui siitä, että teatterin on korkea aika saada remonttinsa. Nykyisenä työympäristönä se on jo turvallisuusriski. Alvar Aallon suunnittelemana rakennuksena se on valtakunnallisestikin tärkeä remontointikohde, ja ilman muuta remontti on olennainen teatterin toiminnalle.

Väistön ajaksi teatteriohjelmiston suunnittelu on ollut erilaista kuin yleensä, sillä ohjelmisto on pitänyt suunnitella "tilaan jota ei ole olemassa". Väistön(kin) ajaksi on kuitenkin tulossa kunnianhimoinen ohjelmisto, jossa on kotimaisia kantaesityksiä ja suomenkielinen kantaesitys, sillä Jyväskylän kaupunginteatteri haluaa tukea sekä kotimaista näytelmäkirjallisuutta että kääntäjien työtä. Ylipäätään teatteriohjelmiston suunnittelua tehdään hyvin pitkäjänteisesti; tällä hetkellä suunnitelmat ovat olemassa - joskaan eivät kaikki lukkoonlyötynä - syksylle 2026 asti.

Tytti Vänskän haastateltavana Marietta Kunnas.

Tulevana syksynä 2024 Jyväskylän kaupunginteatterin ohjelmistossa Paviljongissa ovat musikaali Bosslady sekä näytelmät Laura, Pikkurikoksia rakkaudessa ja Voitto kotiin. Näistä löytyy tiedot teatterin nettisivuilta ja kaikki syksyn esitysten liput ovat jo myynnissä. Kevätkaudella 2025 ohjelmistoon palaa yleisön suosikki Hiirenloukku ja ensi-iltansa saa kantaesitys, nyrkkeilijälegenda Tarmo Uusivirran elämästä kertova näytelmä Mestari. Syksyllä 2025 ohjelmistoon tulee Juha Hurmeen ohjaama Seitsemän veljestä, joka on kantaesitys Hurmeen kirjoittamaan uuden suomennoksen pohjalta. Muusta syksyn 2025 ohjelmistosta kerrotaan myöhemmin.

Käyttöpäällikkö Tuukka Toijanniemi kertoi tarkemmin sekä teatteritalon remontista että väistötiloista. Teatteri on melko iso organisaatio; siellä on noin 60 vakituista työntekijää ja lisäksi tuntityöntekijöitä. Väistöaikana olennaista on, että tuotannot pyörivät, ihmisillä on töitä sekä kaikki laitteet ja tavarat saadaan sijoitettua johonkin, kuten tekniikka, tarpeistovarasto, lavastevarasto, pukuvarasto ym. Teatteri kierrättää paljon tavaraa tuotannosta toiseen, joten sitä on varastoissa runsaasti. Väistötiloissa toimimisella saadaan tarjottua teatterielämyksiä yleisölle myös remontin aikana, pidetään yllä henkilökunnan osaamista ja sitoutetaan jo muutenkin hyvin sitoutuneita työntekijöitä - ettei teatteria tarvitse pistää kiinni kahdeksi vuodeksi, vaikka teatteritalo onkin kiinni!

Sisäänkäynti teatterin tiloihin Paviljonkiin tapahtuu Uno Savolan kadulta - ei siis Paviljongin pääsisäänkäynnistä, josta kuljetaan mm. konserttikävijöille tuttuun Encore-saliin. Sisäänkäynnin yhteyteen tulee lippumyymälä, joka palvelee aina tuntia ennen esitystä.

Väistötiloihin Paviljonkiin tulee kaksi näyttämöä. C2-hallin näyttämön katsomoon tulee 212 paikkaa, D-hallin katsomoon 348. Väistötiloissa näitä ei kutsuta suureksi ja pieneksi näyttämöksi, vaan C2-hallin nimeksi tulee Ahti-näyttämö, D-hallin nimeksi Aune-näyttämö. Kummallakin näyttämöllä on korotettu näyttämölava ja nousevat katsomot, joissa on numeroidut istumapaikat. Paviljongissa toimiva ravintolatoimija huolehtii kaupunginteatterin esityksien yhteyteen liittyvästä väliaikatarjoilusta. Kummallakaan näyttämöllä ei ole sivunäyttämöitä tai näyttämötornia, joihin nykyisellä suurella näyttämöllä voidaan nopeastikin siirtää lavasteita. Tämä siis asettaa tietyt rajoitukset lavastussuunnittelulle. Kummankin lavan mitat ovat noin 12 x 12 m, eli samaa luokkaa kuin nykyisen suuren näyttämön lava. Kaiken kaikkiaan yleisökokemus on teatterikäynti, ei missään hallissa kököttäminen. Isomman näyttämön katsomon taakse rakennetaan seinä ja muutenkin kangasta käytetään joka puolella, jotta akustiikka saadaan kohdalleen. Tila myös maalataan mustaksi kattoa myöten.

Tuukka Toijanniemi kertoo teatteritalon remontista ja evakosta.

Henkilökuntatilat rakennetaan D-hallin perälle; sinne sijoitetaan henkilökuntalämpiö, pukuhuoneet, ompelimo, kampaamo, vaatehuolto sekä tarpeisto. Lavastamon toimitilat siirtyvät Kuokkalan Tikkaan - sieltä lavasteet kuljetetaan Paviljongin näyttämöille ja todennäköisesti viimeistellään paikanpäällä. Lisäksi teatterin irtaimistolle tarvitaan varastotiloja muualta. Tähän mennessä kaikki teatterin henkilökunta on työskennellyt samassa teatteritalossa ja esimerkiksi henkilökuntakokouksiin kaikki ovat kokoontuneet paikalle yhteen tilaan. Väistön ajaksi henkilökunta jakautuu siis Paviljongille ja Tikkaan sekä Tietotalolle, jossa hallintohenkilökunta ja suunnittelijat työskentelevät.

Oman mausteensa väistötiloissa toimimiselle tuottaa se, että välillä myös Jyväskylän Messut tarvitsee kyseisiä tiloja. Vielä elokuussa Paviljongissa on rallitapahtuma ja sen tyhjennyskin ottaa aikansa. Sen jälkeen tiloja vielä rakennetaan teatterin käyttöön ja 26.8. alkaen tuotantojen on tarkoitus päästä harjoittelemaan näyttämöille. Ensimmäinen ensi-ilta on Ahti-näyttämöllä 20.9. Voitto kotiin ja Aune-näyttämöllä 28.9. Bosslady.

Teatteritalo on valmistunut vuonna 1982. Sen jälkeen siihen on tehty vain paikallisia korjaustöitä ja se on ollut jo pitkään peruskorjauksen tarpeessa. Dramaattinen muistutus tästä oli suuren näyttämön näyttämölavojen romahdus lavanostimen rikkouduttua tammikuussa 2019. Yleisötilat kuten sisääntuloaula, lämpiö ja katsomot ovat edelleen kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta ne tilat, joita yleisö ei näe, paljastavat paljon karumman totuuden.

Vaikka teatteritaloon tulee paljon uudistuksia, Alvar Aallon estetiikka luonnollisesti on ja pysyy. Kuva: Jiri Halttunen

Peruskorjauksen pääpointteja ovat turvalliset ja terveelliset tilat, esteettömyys, uusi logistinen yhteys, uusi studionäyttämö, akustiikka sekä modernisoitu näyttämötekniikka.

• Tilojen turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät mm. uusittava ilmanvaihto sekä rakenteiden, tekniikan ja mekaniikan uudistaminen.
• Esteettömyyden edistämiseksi taloon saadaan kauan kaivattu asiakashissi. Lisäksi myös 2. kerroksen yleisölämpiöön saadaan wc-tiloja, kun ne aiemmin ovat sijainneet vain 1. kerroksessa.
• Uusi logistinen yhteys tarkoittaa sitä, että teatterin lastaussilta asemoidaan niin, että siihen pääsee isolla kuorma-autolla. Nykyään auton on joutunut jättämään kauemmas ja kantamaan tavaraa pidemmästi.
• Uusi studionäyttämö tarkoittaa pienen näyttämön sijoittamista hieman eri kohtaan ja laajempana kuin ennen. Jatkossa pienen näyttämön katsomoon mahtuu noin 200 katsojaa (nykyinen kapasiteettihan on hieman alle 100) ja sinnekin tulee numeroidut istumapaikat - ei enää sisäänmenoruuhkaa yleisön kisatessa paikoista. Lisäksi myös pieni näyttämö saa sivunäyttämöt, joita siellä ei ole ennen ollut. Koska pienen näyttämön muutokset rakennetaan maan alle, maan päällä teatterin terassia laajennetaan. Kenties siihenkin saadaan jatkossa enemmän toimintaa!
• Suuren näyttämön akustiikkaa parannetaan minimoimalla katsomotilan jälkikaiunta-aikaa rakenteellisin ratkaisuin. Tämä mahdollistaa uuden immersiivisen äänentoistojärjestelmän kanssa erilaisten äänitilojen hyödyntämisen näyttämöllä ja demokraattisen kuuntelukokemuksen laajemmalla katsomoalueella. Juuri liian pitkä jälkikaiunta-aika on ajoittain aiheuttanut sen, että taaempana katsomossa esimerkiksi laulujen sanoista on välillä ollut vaikea saada selvää. Uusi immersiivinen äänentoistojärjestelmä otetaan aluksi käyttöön jo väistötiloissa ja siirretään sitten teatteritaloon.
• Modernisoitu näyttämötekniikka tarkoittaa ennen kaikkea suurella näyttämöllä sekä yläkoneiston, alakoneiston että pyörönäyttämön uudistamista. Suuren näyttämön katsomosta poistetaan noin 40-50 paikkaa, kun takarivi poistuu kokonaan ja tekniikalle rakennetaan katsomon takaosaan avotarkkaamo. Suuren näyttämön katsomoon tulee myös uudistetut pyörätuolipaikat katsomon takaosaan.

Remontin yhteydessä parannetaan myös ravintolatoiminnan edellytyksiä mm. taustatilojen suhteen. Teatteritalon ravintolatoiminta kilpailutetaan uudelleen peruskorjauksen aikana ja uusi ravintolatoimija pääsee aloittamaan toiminnan uusituissa tiloissa heti peruskorjauksen valmistuttua.

Kaiken kaikkiaan tulossa on hyvin mielenkiintoisia aikoja. Teatteri toimii kaikella osaamisellaan pari vuotta väistötiloissa ja sen jälkeen sekä työntekijät että yleisö pääsevät nauttimaan täysin uudistetun teatteritalon tiloista ja mahdollisuuksista!

Kuva: Māris Grunskis

Syksyn ohjelmisto esitellään Jyväskylän kaupunginteatterin nettisivuilla (linkki). Kaikki syksyn esitysten liput ovat jo myynnissä.

Uutinen näyttämöiden nimeämisestä (linkki).

Kiinnostaako immersiivinen äänentoistojärjestelmä? Jyväskylän kaupunginteatteriin tulee samanlainen kuin Kuopion kaupunginteatterissa on, ja sitä esitellään tässä jutussa (linkki).

---