Surutonta treeniä

Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä saa syksyllä ensi-iltansa musikaali nimeltä Suruttomat. Se pohjautuu Minna Canthin näytelmään Työmiehen vaimo. Musikaaliksi sen on käsikirjoittanut Sirkku Peltola, laulut sanoittanut Heikki Salo ja säveltänyt Matti Puurtinen. Jyväskylään sen on sovittanut sekä ohjaa Jukka Keinonen, jonka edellinen työ tänne oli tällä kaudella nähty The Addams Family -musikaali. Suruttomien kapellimestarina toimii Lasse Hirvi, koreografina Jouni Prittinen ja lauluvalmentajana Juho Eerola. Suunnittelijana lavastuksessa on Annina Nevantaus, puvustuksessa Tellervo Syrjäkari, valoissa Antti Silvennoinen, äänissä Mika Filpus sekä kampauksissa ja maskeerauksissa Suvi Taipale.

Pääsin seuraamaan musikaalin harjoituksia nyt melko alkuvaiheessa. Tällä kertaa harjoiteltava kohtaus on näytelmän loppupuolella ja sitä harjoitellaan nyt ensimmäistä kertaa. Harjoituksessa mukana ovat sekä ensemble että musikaalissa esiintyvät ISOn Tanhuujat Ry:n tanssijat - lavalla on runsaasti väkeä.

Aluksi ohjaaja Jukka puhuu lyhyesti kohtauksen tunnelmasta; mitä siinä tapahtuu ja miten tapahtumia halutaan ilmaista.

Kapu Lasse lähtee vetämään lauluharjoitusta pianolla säestäen. Ensin kappale mennään kokonaisuudessaan läpi sellaisena kuin se on tähän mennessä harjoitettu, sitten käydään tarkemmin eri ryhmien stemmoja. Lasse ohjaa laulun sävyä, sointia, voimaa, mahtipontisuutta... Kuoro kajahtaa komeasti ja soolot nousevat esiin vuorollaan.

Lauluharjoitus menossa.
Pianon ääressä kapellimestari Lasse Hirvi, lavalla esiintyjiä...
...ja lisää esiintyjiä

Seuraava kappale on rauhallinen ja surumielisen kaunis. Siinä solistina on yhtä musikaalin pääosaa näyttelevä ja laulava Saara Jokiaho. Jälleen käydään ensin kokonaisuus läpi ja sitten eri stemmoja. On mielenkiintoista kuulla kappale näin osiin jaettuna; miten mikin osuus soi ja vaikuttaa kokonaisuuteen. Sitten mennään taas kappale läpi kaikki yhdessä. Lasse eläytyy nauttien; tämä on kuulemma hänen lempikohtansa. Harjoitusta toistettaessa otetaan myös repliikkejä mukaan, jotta saadaan ne ja laulu liitettyä sujuvasti toisiinsa.

Tämän jälkeen otetaan paikkoja lavalla; missä asemassa kunkin esiintyjän tulisi olla. Kohtauksen harjoitteluun otetaan mukaan myös lavasteiden liikuttelua, mikä tässä kohtaa kuuluu näyttelijöiden tekemisiin. Lavastus ei tietenkään ole lähimainkaan valmis, mutta kohtauksessa tarvittavat elementit ovat riittävässä kuosissa että niillä voi harjoitella. Kohtauksen eri elementtejä - kuten laulua, puhetta, liikettä - laitetaan yhteen.

Välillä ohjaaja ja koreografi neuvottelevat keskenään. Näyttelijät käyvät varmistamassa repliikkejään kuiskaajalta. Jos ei ole muuta menossa, lavalla tanssahdellaan, hypähdellään, venytellään; pidetään lämpöä ja energiaa yllä.

Sitten koreografi Jouni alkaa ohjaamaan asemoitumista, liikkumista; mistä tullaan, mihin kohtaan lavaa mennään. Porukka marssii lavalle Jounin taputtaessa tahtia. Koreografia on paljon muutakin kuin tanssin ohjaamista.

Eri kohtauksia harjoiteltaessa näyttelijät, jotka eivät kohtauksessa ole lavalla, eläytyvät lavan sivuissa kukin omaan tyyliinsä, pysyen kohtauksen kulussa mukana. Joukossa on myös nk. "verholaulajia" jotka laulavat kohtauksessa vaikka eivät näykään.

Sitten harjoitellaan jälleen koreografiaa. Jouni ohjaa joka liikkeen kohdalleen askel askeleelta näyttäen koreografian itse ensin. Porukka on iso - lavalla on enimmillään 23 henkeä - ja Jouni käy jokaisen tarvitsevan kanssa liikettä läpi yhdessä ja erikseen. Sitten liikkeeseen yhdistetään laulu. Meno käy sujuvammaksi kerta kerralta. Tätä seuratessa käy hyvin ilmi, miten monesta palasta yksittäinen kohtauskin koostuu ja miten harkittua kaikki on.

Koreografi Jouni Prittinen (edessä selin) ohjaa tanssijoita.

Kun esiintyjät ovat tauolla, pukusuunnittelija Tellervo Syrjäkari juttelee koreografin ja ohjaajan kanssa koreografian asettamista vaatimuksista tietyille puvuille - mihin kohtaan tarvitaan joustoa ettei puku ole jäykkä esiintyjän tanssiessa. Tellervo myös kuvailee suunnitelmiaan tiettyjen roolihahmojen puvuista. Minulle hän kertoo, että tämä produktio on puvustuksellisesti iso; pukuja tarvitaan paljon. Nyt puvustuksessa ollaan siinä vaiheessa, että tehdään hankintoja, kaavoitetaan ja ommellaan. Harjoituksissa esiintyjillä on omia vaatteita tai harjoitusasuja, jotka eivät kuulu valmiiseen puvustukseen. Tellervo juttelee Jounin kanssa tietyn kohtauksen puvuista ja koruista; myös siitä, miten puvustuksellisesti yhtenäisen joukon hahmoihin saadaan sopivia pieniä eroavaisuuksia asusteilla ja koruilla.

Tauon jälkeen palataan koreografiaan. Aiemmin harjoiteltuun tulee jatkoa ja koreografiaa käydään läpi pidempinä kokonaisuuksina. Jouni ohjaa liikettä käsiliikkein. Lisäksi mukaan otetaan laulua ja muuta kohtaukseen kuuluvaa, pyritään kokonaisuutta kohti. Solistina laulava Saara ja kapu Lasse puhuvat, mikä liike on musiikin alkamisen isku - ohjaaja Jukka hyväksyy ajatellun. Repliikit tuovat lisää sävyjä harjoiteltavaan kohtaukseen.

Kun tämän iltaharjoituksen osalta on käyty läpi se, mitä ohjaaja Jukka oli ajatellut, hän antaa koreografi Jounille vapaat kädet käyttää loppuaika. Niinpä Jouni ottaa työn alle koreografian, jota on harjoiteltu joskus aiemmin. Aluksi sitä käydään läpi yksittäisinä liike- ja taputussarjoina; osa vaikuttaa helpommilta, osa monimutkaisemmilta. Koreografiaan lisätään myös uusia osia. Liikettä käydään läpi välillä hitaammin - jotta kaikki liikkeet ovat paremmin omaksuttavissa - välillä sillä nopeudella kuin se on valmiissa esityksessä. Pätkien ja sittemmin niistä yhdistyvän kokonaisen sarjan läpikäyminen uudelleen ja uudelleen vaatii armotonta keskittymistä - ja kuntoa. Kun sitten kaikki osat on saatu yhdeksi koreografiaksi, lavalta kuuluu onnistumiskiljahduksia kun joku saa koko sarjan puhtaasti läpi. Koko tämän ajan Jouni ohjaa, auttaa ja näyttää itse mallia.

Uudestaan ja uudestaan - liikettä ja taputuksia.
Edessä keskellä koreografi Jouni Prittinen.

Kuten monesti ennenkin, nämäkin musikaaliharjoitukset tuovat hyvin esiin sen, miten valtava määrä yksityiskohtia valmiiseen esitykseen kuuluu. On kiinnostavaa nähdä aikanaan, miten nämäkin nyt harjoitellut pätkät toimivat sitten osana valmista kokonaisuutta. Tietysti odotan näkeväni musikaalin valmiina!

Suruttomat -musikaalin ensi-ilta Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä on lauantaina 3. syyskuuta 2022. Musikaali teatterin sivuilla (linkki).


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hobitti (Turun kaupunginteatteri)

Tulossa: Rauhaa!

9 hyvää syytä elää (ensi-ilta)