Voihan rotta kun viimeistä viedään
Niin se vaan eilen päättyi jälleen yksi Jyväskylän kaupunginteatterin omien esitysten kausi. Nyt kausi sai päättyä suunnitellusti eikä koronarajoituksiin - loistavaa! Kävin katsomassa viimeisen esityksen The Addams Familysta - enpä arvannut, miten haikea fiilis tulisi ensimmäisen kappaleen aikana! Mutta pianhan musikaali imaisi omaan hirvittävän hauskaan maailmaansa.
Vielä kerran koin tutut suosikkihetket; Alicen (Anna-Maija Oka) soolon alku kuin riivattuna hänen juotuaan pyhästä perhemaljasta, "normaali ilta", Lurchin (Jouni Salo) pökkelöinti, Sound of Music -viittaus, Gomezin (Paavo Honkimäki) vilpitön innostus - sekä tietysti upeat, tarttuvat laulut ja tanssit. Ynnä kaikki muutkin erilaiset, kiehtovat henkilöhahmot! (Tämä on oikeastaan ansa; kun mainitsee jotain suosikikseen, tulee heti mieleen kaikkea muuta mistä pitäisi kertoa yhtä lailla, ja lopulta kuitenkin jää paljon hienoja juttuja sanomatta!)
Addamsien maailmassa on ihan oma logiikkansa, mutta yksi asia minua on ihmetyttänyt. Sitä en yhtään ymmärrä, miksi juuri normaaliuden määrittelyn yhteydessä käsikirjoituksessa mainitaan Mumman rotta - ikäänkuin siinä olisi jotain ei-niin-normaalia. ;)
Addamsien Mumma (Anneli Karppinen) ja Ludwig von Räyhä sekä Eturivin
kuningatar Satu ja Pernilla. Kuvat: Anneli Karppinen ja Juha Kainulainen. |
Ote käsikirjoituksesta |
Vaikka teatterin omien esitysten kausi nyt päättyi, talo ei vielä hiljene. Tulevana viikonloppuna suurella näyttämöllä on kaksikin konserttia; Jyväskylä Big Band sekä Tuomari Nurmio (tiedot teatterin sivuilla - linkki).
Tulevan syksyn esitysten harjoitukset jatkuvat vielä niin suurella kuin pienelläkin näyttämöllä. Näinä aikoina työn alla ovat syksyn ensimmäiset ensi-illat eli Suruttomat sekä Tango sateessa.
Blogikaan ei vielä jää kesätauolle, vaan tulossa on ainakin yksi harkkajuttu. Kannattaa pysyä kuulolla!
Viimeisen The Addams Familyn loppukiitokset... |
...ja loppuriehakkuus! Kuva: Jyväskylän kaupunginteatteri |
Kommentit
Lähetä kommentti