Let's Play Business (Helsingin kaupunginteatteri)

Helsingin Kaupunginteatteri esittää näytelmää Let's Play Business. Se on näytelmä, joka kertoo näytelmästä, joka kertoo nykyajan (toimisto)työelämästä. Sen on kirjoittanut ja ohjannut Juha Jokela. Dramaturgina on Henna Piirto. Kyseessä on kantaesitys.

Esityksen kerronta jakautuu siis kahteen eri tarinaan, niiden myötä eri aikatasoihin sekä vielä lavaesiintymiseen ja videopätkiin, joista niistäkin osa on ilmeisesti suoraa kuvaa, osa tallennettua. Ajoittain tästä seuraa jonkinlaista hajanaisuuden ja epätasaisuuden tuntua, mutta kaikki kuitenkin nivoutuu yhteen.

Martti Manninen ja Wanda Dubiel.
Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Näyttelijät tekevät hyvää työtä esittäessään toisaalta näyttelijöitä ja muita teatterin työntekijöitä, toisaalta toimiston väkeä. Kaikki hahmot ovat erittäin uskottavia. Osalla erot näyttelijähahmojen ja toimistohahmojen välillä eivät yleensä ole kovin suuria; vallanhaluinen on vallanhaluinen kummassakin roolissaan, mukava on mukava. Jotkut tosin pääsevät tekemään kahta hieman erilaisempaa hahmoa, mutta suuria eroja ei ole.

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Jokelan teksti sisältää teräviä piikkejä mm. kulttuurin rahoituksen leikkausten suuntaan; mihin teatterilla on ja ei ole varaa, ja kuinka teatterin talouspäällikkö vahtii rahankäyttöä. Myös sekä huono johtaminen että kaikenlainen vaivaannuttava humpuukihumpasta innostuminen saa osansa. (Kieltämättä naurua siivittää omakin muisto noin sadasta IT-introvertista, jotka glögin ja tähtitortun voimin pakotetaan työpaikan päiväkahvilla herra isoherran johdolla laululeikkimään Porsaita äidin - och samma på svenska, alueella jossa ruotsia ei arjessa koskaan käytetä.)

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Kätevä lavastus koostuu arkisista, realistisista elementeistä. Antti Mattilan suunnittelenan lavastuksen dynaamisuus on toteutettu todella hienosti liikuteltavien toimistoseinien ja -kalusteiden sekä pyörälavojen avulla. Alussa toimisto rakentuu upeasti tyhjälle lavalle, ja sen jälkeen se on paljolti liikkeessä, näyttäen aina uusia puolia sekä fyysisestä toimistosta että ihmisistä ja toiminnasta sen sisällä. Toisaalta nähdään myös teatterin tiloja, lavana lisäksi mm. näyttelijöiden lämpiö.

Hyvin olennainen osa lavanäkymää ovat myös Toni Haarasen suunnittelemat valot. Timo Teräväisen videosuunnittelu toimii sekä visuaalisena elementtinä että suoraan tarinankerronnassa. Maura Korhosen suunnittelema äänimaailma on ajoittain lähes dialogissa näyttelijän kanssa - tai ainakin peesaa häntä korostetun selkeästi. Äänisuunnittelun tärkeys saakin tässä mukavasti huomiota!

Sari Suomisen suunnittelema puvustus ja Aino Hyttisen suunnittelema naamiointi luovat hahmoista hyvin realistisia omien ammattiensa edustajia.

Raili Raitala ja Sanna-June Hyde.
Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Surkuhupaisena esimerkkinä näytelmän paikkansapitävyydestä tosielämässä toimii se, että olen kuullut sanottavan, että tätä näytelmää ei uskalla kehua somessa tai ei uskalla nauraa ääneen kun on työkavereiden kanssa katsomassa - ettei vain kuvitella että on epälojaali omalle työnantajalle! Siinä sitä on kerrakseen todistetta siitä, miten osuvaa näytelmän sarkasmi parhaimmillaan on!

Näytöksessä, jossa olin mukana, yleisö kyllä uskalsi sekä nauraa että antaa iloisia aplodeja.

Let's Play Business Helsingin kaupunginteatterin sivuilla (linkki).

---