Ota paikkasi ja näe

Jyväskylän kaupunginteatterin suuren näyttämön katsomossa on 19 riviä,  noin 550 paikkaa. On selvää, että suuressa katsomossa on niitä parempia ja ei ihan niin hyviä paikkoja - ja paikan koettu "hyvyys" riippuu myös katsojan mieltymyksistä. Itse tykkään istua aika edessä ja keskellä; puhenäytelmissä suunnilleen riveillä 3-5, musikaaleissa riveillä 4-6. Haluan nähdä ilmeet ja imeytyä lavan tapahtumiin läheltä. Yleensä olen aina hyvissä ajoin varaamassa lippuja mihin tahansa (olipa kyse teatterista, elokuvista, konsertista, matkasta - mistä vaan), joten siinä vaiheessa kun minä teen varausta, valinnanvaraa yleensä vielä on ja lempipaikoille pääsee. Mutta kun nyt on ollut hyvä tilaisuus, kartoitin viime keväänä, millaista missäkin kohtaa suuren näyttämön katsomoa on istua - millaisia erityispiirteitä missäkin on. Ja koska Jekyll&Hyde kesti monta katsomiskertaa, sitä tuli nautittua monta annosta. Pelkästään musiikista pidin niin, että sitä kuunteli mielellään monta kertaa.

Kuvat on otettu kultakin riviltä aina samalla kameralla käyttämättä zoomia.

Rivi 19

Katsomon viimeiseltä riviltä ei näe näyttelijöiden ilmeitä, mutta sen sijaan kokonaisuuden ja koreografiat näkee hyvin; huomaa eri asioita kuin lähempää. Joukkokohtauksissa on vaikea tietää kuka yksittäinen henkilö puhuu ellei puhujaa tunnista äänestä; ilmeitä (suun liikettä) ei näe, ja äänentoistosta ei tiedä puheen suuntaa. Äänet kuuluvat sinänsä hyvin, mutta eivät niin massiivisen pakahduttavana kuin jos on lähempänä lavaa. Täältä saakka katsottuna (ainakin lähelläistumiseen tottuneena) tuntuu vähän kuin kyseessä olisi näytelmän miniatyyriversio tai elokuva, elävien esiintyjien tuntu ei välity niin hyvin. Jos katsomo on täynnä ja eteen osuu pitkä ihminen, se häiritsee näkyvyyttä paljon. Kun katsomo ei ole täynnä, ylhäällä on hyvää tilaa istua leveästi, edessä ei välttämättä ole ketään, ja väliajalla ehtii ihmeen paljon kun pääsee liikkeelle heti, ei tarvitse odotella muun yleisön valumista ulos.


Rivi 10

Ilmeitä ei edelleenkään näe tarkasti, mutta jokseenkin suuntaa-antavasti kyllä. Kokonaisnäkymä on oikein hyvä, isot koreografiat avautuvat parhaiten tästä katsottuna; näkee sekä kokonaisuuden että jonkin verran yksityiskohtia. Puhe ja laulu kuuluvat minun mielestäni (samoin kuin mukana olleen seuralaisen mielestä - hänelle teksti ei ollut tuttu) hyvin, vaikka sanotaan että tässä kohtaa katsomossa on "akustinen monttu". Jos tässä (tai ylempänä) istuessa sattuu pitkä ihminen eteen, se häiritsee näkyvyyttä enemmän kuin alempana istuessa.


Rivi 6

Sekä kokonaisuuden että ilmeet näkee varsin hyvin, ja puheesta on helppo tietää, kuka puhuu. Henkilöhahmot erottuvat muutenkin hyvin. Intensiteetti on kohdillaan, ja musiikin pauhu vyöryy vakuuttavasti - muistattehan vaikkapa Hyden upean laulun Elossa ennen puoliaikaa! Pitkä edessäistuja häiritsee jonkin verran, mutta ei niin paljon kuin ylempänä.


Rivi 1

Ensimmäisellä rivillä istuessa erottaa ilmeet hyvin, pienimpiä vivahteita myöten. Pukujen ja lavastuksen yksityiskohdat näkyvät myös hienosti. Toisaalta kokonaisuutta on vaikea hahmottaa, ja istuinpaikasta riippuen päätään joutuu kääntelemään jotta näkee lavan eri osiin - ja toisaalle katsoessa saattaa missata jotain muuta eri suunnasta. Musiikki ei ole ihan parhaimmillaan näin edessä; ainakin välillä kuulee laulajan sekä suoraan lavalta että äänentoiston kautta, mikä ei ainakaan minusta ole ideaali - jos ihan semmoista hifistelykuuntelua ajatellaan. Koreografiat jäävät näin läheltä (ja jopa hieman alaviistosta) katsottuna epäselviksi verrattuna siihen, että kokonaisuuden näkee hieman kauempaa. Edessä ei ainakaan istu ketään, ja jalkatilaa on hulppeasti.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hiljaista iloa (ensi-ilta)

Evita (ensi-illat)

(Hiljaista) iloa musiikista