Kaseva - Tänään ja eilen -juhlakonsertti
Sunnuntai-iltana Jyväskylän kaupunginteatterin suuren näyttämön katsomo oli jälleen täpötäynnä. Tällä kertaa tosin oltiin teatteriesityksen sijaan kuulemassa konserttia - esiintymässä Kaseva, joka on olemassa aina 70-luvulta lähtien. Bändin kokoonpanoon kuuluvat nykyisellään Mikko Jokela (akustinen kitara, laulu), Jouko "Jokke" Järvinen (basso, laulu), Nils Jokela (rummut) sekä Tommi Kekoni (sähkökitara, laulu).
Bändin kävellessä lavalle heitä tervehditään innokkain aplodein. Konsertin muoto on jäyhän selkeä; yleisölle tarjoillaan musiikkia, ei lavakomiikkaa tai muuta kosiskelua. Välispiikit - silloin kun niitä on - ovat hyvin lyhyitä, ja niissä kiitetään yleisöä sekä kerrotaan, mikä kappale on kyseessä.
Avauskappaleena kuullaan Pena. Kun päästään kappaleeseen Mari, yleisö taputtaa ensi tahdeista mukana. Setissä kuullaan vanhoja hittejä kuten Tyhjää sekä Stripteasetanssija, mutta myös uudempia kappaleita - kuten Miljoona ja Baby Baby - viime vuonna ilmestyneeltä Eilen ja tänään -albumilta. Yleisö tunnistaa monet kappaleet helposti heti alkutahdeista ja tervehtii niitä aplodein. Naula läpi pään saa myös hyvin innostuneen vastaanoton. Mikko Jokela laulaa pääsolistina, mutta yksi omia suosikkejani on myös Kekonin solistina laulama Julie.
Seuranani konsertissa on parisuhdemies, joka on hyvinkin innostunut aiheesta. Hän kertookin, että parhaimmillaan tunne on suorastaan pakahduttava. Ja kun Kasevaa on kuunnellut levyltä, on nyt mielenkiintoista kuulla miten äänet ovat muuttuneet - kuten mies sanoo "siihen on tullut semmoista hyvää Johnny Cashia".
Bändin miesten välillä vallitsee selkeästi syvä kumppanuus. Jossain vaiheessa Tommi Kekoni sanoo vaihtavansa kitaraa, johon Mikko Jokela tuumaa "Hyvä! Kenen kanssa?" johon Kekoni kuittaa "no en ainakaan sun, sulla on vaan huonoja". Sananvaihdon sävy on veljellisen naljaileva.
Sähkökitaristi Kekonin kitarasoolot ovatkin ilo korvalle! Niitä kuullaan monessa kappaleessa. Erään kappaleen alkuun hän soittaa pätkän Dire Straitsia - hetken jo ihmettelen, alkaako laulukin englanniksi, mutta soitto vaihtuu lennossa Kasevaan.
Rumpali Nils Jokela soittaa iloisesti ja osin kai improvisoidenkin - kun tekemisensä tietää ja tuntee läpikotaisin, sitä on varaa muunnella eksymättä.
Monen vuoden jälkeen -kappaleen kohdalla en voi olla miettimättä, kuinka omakohtaiselta se voikaan tuntua laulajasta ja bändistä, joka on ollut yhdessä vuosikausia: "Mennyt aika mielessäin mä laulan laulun vanhan." Ja tämäkin on sentään julkaistu yli 40 vuotta sitten.
Viimeisenä encorena kuullaan uudelleen Mari - osa yleisöstä paitsi taputtaa, myös laulaa mukana. Jälkeenpäin väki sorisee tyytyväisenä; on taas saatu nauttia hieno palanen kulttuuria.
Teatterin sunnuntaikonsertteja on tarjolla jatkossakin:
 |
| Kaseva lavalla. Kuva: Tuukka Toijanniemi |
Bändin kävellessä lavalle heitä tervehditään innokkain aplodein. Konsertin muoto on jäyhän selkeä; yleisölle tarjoillaan musiikkia, ei lavakomiikkaa tai muuta kosiskelua. Välispiikit - silloin kun niitä on - ovat hyvin lyhyitä, ja niissä kiitetään yleisöä sekä kerrotaan, mikä kappale on kyseessä.
Avauskappaleena kuullaan Pena. Kun päästään kappaleeseen Mari, yleisö taputtaa ensi tahdeista mukana. Setissä kuullaan vanhoja hittejä kuten Tyhjää sekä Stripteasetanssija, mutta myös uudempia kappaleita - kuten Miljoona ja Baby Baby - viime vuonna ilmestyneeltä Eilen ja tänään -albumilta. Yleisö tunnistaa monet kappaleet helposti heti alkutahdeista ja tervehtii niitä aplodein. Naula läpi pään saa myös hyvin innostuneen vastaanoton. Mikko Jokela laulaa pääsolistina, mutta yksi omia suosikkejani on myös Kekonin solistina laulama Julie.
Seuranani konsertissa on parisuhdemies, joka on hyvinkin innostunut aiheesta. Hän kertookin, että parhaimmillaan tunne on suorastaan pakahduttava. Ja kun Kasevaa on kuunnellut levyltä, on nyt mielenkiintoista kuulla miten äänet ovat muuttuneet - kuten mies sanoo "siihen on tullut semmoista hyvää Johnny Cashia".
 |
| Sali täynnä ennen esityksen alkua. Löysin itseni ja parisuhdemiehen kuvasta, löydätkö sinä itsesi? ;) Kuva: Tuukka Toijanniemi |
Bändin miesten välillä vallitsee selkeästi syvä kumppanuus. Jossain vaiheessa Tommi Kekoni sanoo vaihtavansa kitaraa, johon Mikko Jokela tuumaa "Hyvä! Kenen kanssa?" johon Kekoni kuittaa "no en ainakaan sun, sulla on vaan huonoja". Sananvaihdon sävy on veljellisen naljaileva.
Sähkökitaristi Kekonin kitarasoolot ovatkin ilo korvalle! Niitä kuullaan monessa kappaleessa. Erään kappaleen alkuun hän soittaa pätkän Dire Straitsia - hetken jo ihmettelen, alkaako laulukin englanniksi, mutta soitto vaihtuu lennossa Kasevaan.
Rumpali Nils Jokela soittaa iloisesti ja osin kai improvisoidenkin - kun tekemisensä tietää ja tuntee läpikotaisin, sitä on varaa muunnella eksymättä.
Monen vuoden jälkeen -kappaleen kohdalla en voi olla miettimättä, kuinka omakohtaiselta se voikaan tuntua laulajasta ja bändistä, joka on ollut yhdessä vuosikausia: "Mennyt aika mielessäin mä laulan laulun vanhan." Ja tämäkin on sentään julkaistu yli 40 vuotta sitten.
Viimeisenä encorena kuullaan uudelleen Mari - osa yleisöstä paitsi taputtaa, myös laulaa mukana. Jälkeenpäin väki sorisee tyytyväisenä; on taas saatu nauttia hieno palanen kulttuuria.
* * * * * *
Teatterin sunnuntaikonsertteja on tarjolla jatkossakin:
- su 11.3. klo 15 Suomi-filmin sävelin (linkki), esiintymässä Arja Koriseva (laulu), Hannu Lehtonen (laulu), Minna Lintukangas (piano) ja Jarno Kuusisto (harmonikka)
- su 18.3. klo 18 Agents & Vesa Haaja (linkki)
- su 15.4. klo 18 ASA & BAND - Huom! Juuri tänään vahvistettu lisäys konsertteihin! Tapahtumalla ei vielä ole nettisivua, mutta lippuja saa lippu.fi:stä (linkki) tai teatterin lippumyymälästä, puh. 014 266 0110
Kommentit
Lähetä kommentti