Ansa: lukuharjoitus
Vuorossa on Ansa-musikaalin harjoitus. Tosin tämä on puhtaasti lukuharjoitus, nyt ei lauleta eikä liikuta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen mukana lukuharjoituksessa, ja samalla ensimmäinen Ansan harjoitus, jota olen seuraamassa. Harjoitus pidetään harjoitushuoneessa (suurella näyttämöllä on sinfonian konsertti), jossa tietysti tilaakin on vähemmän. Näyttelijät, ohjaaja Fiikka Forsman, kuiskaaja, koreografi ja järjestäjä istuvat rinkiin asetetuilla tuoleilla. Muutamilla on käytössään pöytä, osalla plari on nuottitelineessä tai vain käsissä.
Lukuharjoituksessa siis luetaan teksti läpi, repliikki repliikiltä. Osa näyttelijöistä eläytyy rooliinsa jo hieman enemmän, osa vähemmän. Hahmojen kehittely on alkuvaiheissaan, mutta niihin alkaa jo löytyä joitakin piirteitä - osa herättää porukassa hilpeyttäkin. Ohjaaja kertoo harjoituksen edetessä muutoksista, joita hän haluaa tekstiin; tässä vaiheessa kukin kirjoittelee muutokset omaan plariinsa. Ohjaaja puhuu myös siitä, mihin mikäkin laulu sijoittuu - kappalelista ei ole aivan sama kuin näytelmän aiemmissa produktioissa.
Olen aiemmin lukenut käsikirjoituksen pari kertaa läpi, mutta on aivan eri asia kuulla se näyttelijöiden ääneen lukemana. Kuultuna henkilöt hahmottaa paljon paremmin, ja samalla näyttelijät antavat heille kasvot. Tietenkin varsinainen hahmojen kehittely on vielä aivan alkutekijöissään, eli puvustus, kampaus ja maski tuovat sitten aikanaan oman merkittävän osansa hahmojen olemukseen.
Lukemisen ja tauon jälkeen käydään keskustelua. Työryhmässä puhutaan näytelmän teemoista ja tavoitteesta. Ohjaaja kertoo, että valitsi juuri tämän näytelmän sen aiheen ja teeman vuoksi - koska uskoo, että näytelmällä on mahdollista sanoa jotakin nykyisestä yhteiskunnastamme, herättää ajatuksia. Ja vaikutti valintaan paljon myös se, että tässä musikaalissa on niin hieno musiikki - säveltänyt Iiro Rantala - josta Fiikka uskoo kapellimestari Lasse Hirven varmasti saavan irti jotain mahtavaa. (Itsekin olen hehkuttanut tätä jo aiemmin, samoin kuin Lasse kehui haastattelussaan Ansan musiikkia - ja uskon mahtavuuteen!) Keskustelussa mietitään myös musiikin ja laulunsanojen suhdetta näytelmän tekstiin - lauluissa on hyvinkin syvällisiä ajatuksia yhdistettynä svengaavaan musiikkiin. Näytelmänhän on kirjoittanut Sirkku Peltola ja laulut on sanoittanut Heikki Salo. Puhutaan myös tässä produktiossa näytelmään haettavasta sävystä ja tyylilajista. Samalla keskustellaan myös tekstin yksityiskohdista, ja alustetaan hahmojen luomista, näytelmän henkilöiden motiiveja ja asenteita.
Tekstin innoittamana taustoittavaa keskustelua käydään työryhmässä melko laajasti - kaikki tämä luo pohjaa yhteiselle näkemykselle ja toteutukselle. Puhutaan suomalaisesta työelämästä, luokkaeroista, vanhusten roolista yhteiskunnassa, suhtautumisesta alkoholisteihin, yhteiskunnan arvoista... Keskustelua on mielenkiintoista seurata, ja näitä teemoja tulee varmasti esiin näytelmän toteutuksessa.
Lukuharjoituksessa siis luetaan teksti läpi, repliikki repliikiltä. Osa näyttelijöistä eläytyy rooliinsa jo hieman enemmän, osa vähemmän. Hahmojen kehittely on alkuvaiheissaan, mutta niihin alkaa jo löytyä joitakin piirteitä - osa herättää porukassa hilpeyttäkin. Ohjaaja kertoo harjoituksen edetessä muutoksista, joita hän haluaa tekstiin; tässä vaiheessa kukin kirjoittelee muutokset omaan plariinsa. Ohjaaja puhuu myös siitä, mihin mikäkin laulu sijoittuu - kappalelista ei ole aivan sama kuin näytelmän aiemmissa produktioissa.
Olen aiemmin lukenut käsikirjoituksen pari kertaa läpi, mutta on aivan eri asia kuulla se näyttelijöiden ääneen lukemana. Kuultuna henkilöt hahmottaa paljon paremmin, ja samalla näyttelijät antavat heille kasvot. Tietenkin varsinainen hahmojen kehittely on vielä aivan alkutekijöissään, eli puvustus, kampaus ja maski tuovat sitten aikanaan oman merkittävän osansa hahmojen olemukseen.
Lukemisen ja tauon jälkeen käydään keskustelua. Työryhmässä puhutaan näytelmän teemoista ja tavoitteesta. Ohjaaja kertoo, että valitsi juuri tämän näytelmän sen aiheen ja teeman vuoksi - koska uskoo, että näytelmällä on mahdollista sanoa jotakin nykyisestä yhteiskunnastamme, herättää ajatuksia. Ja vaikutti valintaan paljon myös se, että tässä musikaalissa on niin hieno musiikki - säveltänyt Iiro Rantala - josta Fiikka uskoo kapellimestari Lasse Hirven varmasti saavan irti jotain mahtavaa. (Itsekin olen hehkuttanut tätä jo aiemmin, samoin kuin Lasse kehui haastattelussaan Ansan musiikkia - ja uskon mahtavuuteen!) Keskustelussa mietitään myös musiikin ja laulunsanojen suhdetta näytelmän tekstiin - lauluissa on hyvinkin syvällisiä ajatuksia yhdistettynä svengaavaan musiikkiin. Näytelmänhän on kirjoittanut Sirkku Peltola ja laulut on sanoittanut Heikki Salo. Puhutaan myös tässä produktiossa näytelmään haettavasta sävystä ja tyylilajista. Samalla keskustellaan myös tekstin yksityiskohdista, ja alustetaan hahmojen luomista, näytelmän henkilöiden motiiveja ja asenteita.
Tekstin innoittamana taustoittavaa keskustelua käydään työryhmässä melko laajasti - kaikki tämä luo pohjaa yhteiselle näkemykselle ja toteutukselle. Puhutaan suomalaisesta työelämästä, luokkaeroista, vanhusten roolista yhteiskunnassa, suhtautumisesta alkoholisteihin, yhteiskunnan arvoista... Keskustelua on mielenkiintoista seurata, ja näitä teemoja tulee varmasti esiin näytelmän toteutuksessa.
 |
| Ansan plari ja flaijeri. |
Kommentit
Lähetä kommentti