Harjoitellaan unelmointia
Minulla oli tänään todellinen ilo ja kunnia päästä seuraamaan Unelmien ilta -konsertin viimeisiä harjoituksia - konserttihan on huomenna, lauantaina 9.4. klo 19 Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Solisteina ovat Saara Jokiaho, Maria Lund, Henri Halkola ja Joni Leponiemi, ja säestyksestä vastaa Lasse Hirvi Trio.
Kyselin jo ennakkoon solisteilta heidän suosikkikappaleitaan ja odotuksiaan konserttia koskien. Henrin suosikkikappale on R.E.M.:in Find the River. Henkka kertoo, että "se on kulkenut mukana jostain syystä aina yhdeksänkymmentäluvun alusta lähtien tähän päivään ja ylikin. Ajaton klassinen aihe lähtemisestä ja löytämisestä. Musa ja melodiat laulussa lävistävät helposti paatuneenkin sielun." Joni sanoi, ettei osaa nimetä suosikkia. Sen sijaan hän kertoi, että "jo ensimmäisissä bänditreeneissä oli ihan älyttömän kivaa. Mukavaa kun musisoidaan myös muutenkin kuin laulamalla, eli saadaan soittaa ja yhdessä musisointi on, jos ei parasta, niin kolmen kärjessä! Ainahan se esiintyminen lie jännittää, mutta nyt on niin hyvä kattaus tarjolla, että tätä ei voi mokata. Lauantaina volat kaakkoon ja musan ilo tarttukoon joka mammaan ja taattoon!"
Saara nimesi suosikikseen Porgy&Bess -jazz-oopperasta lähtöisin olevan kappaleen Summertime, ja nimenomaan tässä konsertissa kuultavan William Sticklesin upean kaksiäänisen sovituksen laulusta. Mielenkiintoisena lisämausteena hän intoutuu myös kertomaan viulunsoitostaan - ja jousesta, jonka merkitys on isompi kuin minä maallikkona olisin osannut kuvitella. Saara on taas ottanut viulua haltuun; hän soitti nuorena 11 vuotta tavoitteena viuluammattilaisuus, mutta lopetti aktiivisen "viulisminsa" jo vuonna 2000. Sen jälkeen hän on soitellut satunnaisesti konservatorio-opinnoissaan sekä muutamissa näytelmissä. Mutta ennen tätä kevättä viulu oli koskemattomana kaksi vuotta, eikä Saara näin paljon ja monipuolisesti ole soittanut vuosiin. Hän kertoo, että hänen parempi jousensa hajosi, ja sitä korjauttaakseni hän päätyi tällä viikolla viulunrakentajan työpajalle. Ollessaan työpajassa ja "viulujargonia" viulunrakentajan kanssa puhuessaan, ympärillään vastavalmistuneita ja keskeneräisiä viuluja sekä kaikenlaista muuta aiheeseen liittyvää, Saara oli yhtäkkiä niin onnellinen että melkein itketti. Hän sanoo myös, että hänen ystävänsä Elsa kommentoi asiaa: "Kyllä se sielu tietää soittimensa." Myös jousen Saara on aikanaan valinnut tarkasti - viulunrakentaja Risto Wainion liikkeessä hän kokeili kaikkia, ja hänen isänsä sanoi että valitse se millä on paras soittaa, hintoja ei tarvitse katsoa. Saara vertaa jousen valitsemista Harry Potterin taikasauvan valitsemiseen; kaikkia pitää kokeilla, ja lopulta jousi ennemmin valitsee soittajansa kuin soittaja jousen. Unelmien illassa kuullaan myös Saaran viulunsoittoa, ja se tarkkaan valittu jousikin on jälleen kunnossa ja soitossa.
Harjoitusten alussa lavalla käy sekalainen säpinä; tekniikka huolehtii mikeistä, Saaran viulun ääni sekoittuu sähkökitaraan - kummallakin menossa eri kappaleet. Nähdään hienoja tanssimuuveja ja kuullaan yleistä huulenheittoa, myös muistoja edellisen illan Jekyll&Hyde -musikaalin sattumuksista. Harjoitellaan kauniisti soivaa stemmalaulua. Laulajat esiintyvät yksin, kaksin, ryhmässä... Yhdistelmät tuovat lisämielenkiintoa esityksiin. Eräässäkin kappaleessa Marian herkänvahva laulu tuntuu käyvän dialogia Saaran viulun kanssa. Henkasta näkee - ja ennenkaikkea kuulee - miten vahva rokkitausta miehellä on! Kitara soi ärhäkkäästi, ja juontaja toteaakin "no niin, tällä saadaan kyllä vaikut korvista!" Saara osoittaa sekä herkkää että voimakasta puoltaan. Joni rokkaa ja tunnelmoi - ja soittaa mm. huuliharppua. Kaikenlaista on tarjolla, niin että aktiivinen musiikinkuuntelija ja musikaalifanaatikko (viittaan itseeni ;) ) on ihan täpinöissään! Lasse ohjaa toimintaa ja soittaa flyygeliä. Rummut ja bassot - suosikkini on muhkea pystybasso - elävät kappaleiden tunnelmassa mukana. Pohditaan käytännön järjestelyitä; miten mikkiständit asetellaan, ovatko mikit odottamassa missäkin vaiheessa ständissä vai muualla. Säädetään monitoreita; miten mikäkin soitin ja laulu kuuluu soittajille. Kuullaan juontoharjoitelmia. Katsomossa meitä ei taida olla kuin ihan muutama kuulija, mutta kyllä me innokkaasti aploodeeraamme jokaiselle kappaleelle!
Harjotuksissa käytiin koko konsertin ohjelmisto läpi - hieno kokonisuus musikaalimusiikista rokkiin ja siltä väliltä. Jokainen solisti pääsee näyttämään upeita taitojaan, ja heistä nähdään myös uusia puolia! Olen onnellinen että sain olla läsnä, ja huomenna sitten uudestaan, ihan ison yleisön fiiliksellä - odotan innolla!
* * * * *
Unelmien ilta -konsertin tiedot kaupunginteatterin sivuilta tästä linkistä - vielä mahtuu mukaan!
Kyselin jo ennakkoon solisteilta heidän suosikkikappaleitaan ja odotuksiaan konserttia koskien. Henrin suosikkikappale on R.E.M.:in Find the River. Henkka kertoo, että "se on kulkenut mukana jostain syystä aina yhdeksänkymmentäluvun alusta lähtien tähän päivään ja ylikin. Ajaton klassinen aihe lähtemisestä ja löytämisestä. Musa ja melodiat laulussa lävistävät helposti paatuneenkin sielun." Joni sanoi, ettei osaa nimetä suosikkia. Sen sijaan hän kertoi, että "jo ensimmäisissä bänditreeneissä oli ihan älyttömän kivaa. Mukavaa kun musisoidaan myös muutenkin kuin laulamalla, eli saadaan soittaa ja yhdessä musisointi on, jos ei parasta, niin kolmen kärjessä! Ainahan se esiintyminen lie jännittää, mutta nyt on niin hyvä kattaus tarjolla, että tätä ei voi mokata. Lauantaina volat kaakkoon ja musan ilo tarttukoon joka mammaan ja taattoon!"
Saara nimesi suosikikseen Porgy&Bess -jazz-oopperasta lähtöisin olevan kappaleen Summertime, ja nimenomaan tässä konsertissa kuultavan William Sticklesin upean kaksiäänisen sovituksen laulusta. Mielenkiintoisena lisämausteena hän intoutuu myös kertomaan viulunsoitostaan - ja jousesta, jonka merkitys on isompi kuin minä maallikkona olisin osannut kuvitella. Saara on taas ottanut viulua haltuun; hän soitti nuorena 11 vuotta tavoitteena viuluammattilaisuus, mutta lopetti aktiivisen "viulisminsa" jo vuonna 2000. Sen jälkeen hän on soitellut satunnaisesti konservatorio-opinnoissaan sekä muutamissa näytelmissä. Mutta ennen tätä kevättä viulu oli koskemattomana kaksi vuotta, eikä Saara näin paljon ja monipuolisesti ole soittanut vuosiin. Hän kertoo, että hänen parempi jousensa hajosi, ja sitä korjauttaakseni hän päätyi tällä viikolla viulunrakentajan työpajalle. Ollessaan työpajassa ja "viulujargonia" viulunrakentajan kanssa puhuessaan, ympärillään vastavalmistuneita ja keskeneräisiä viuluja sekä kaikenlaista muuta aiheeseen liittyvää, Saara oli yhtäkkiä niin onnellinen että melkein itketti. Hän sanoo myös, että hänen ystävänsä Elsa kommentoi asiaa: "Kyllä se sielu tietää soittimensa." Myös jousen Saara on aikanaan valinnut tarkasti - viulunrakentaja Risto Wainion liikkeessä hän kokeili kaikkia, ja hänen isänsä sanoi että valitse se millä on paras soittaa, hintoja ei tarvitse katsoa. Saara vertaa jousen valitsemista Harry Potterin taikasauvan valitsemiseen; kaikkia pitää kokeilla, ja lopulta jousi ennemmin valitsee soittajansa kuin soittaja jousen. Unelmien illassa kuullaan myös Saaran viulunsoittoa, ja se tarkkaan valittu jousikin on jälleen kunnossa ja soitossa.
 |
| Saaran viulu ja jousi. Säästetään varsinaiset esiintymiskuvat sitten varsinaiseen esiintymisjuttuun. Ja ainahan musiikki on kuitenkin paljon parempaa kuultuna kuin kuvina. |
Harjoitusten alussa lavalla käy sekalainen säpinä; tekniikka huolehtii mikeistä, Saaran viulun ääni sekoittuu sähkökitaraan - kummallakin menossa eri kappaleet. Nähdään hienoja tanssimuuveja ja kuullaan yleistä huulenheittoa, myös muistoja edellisen illan Jekyll&Hyde -musikaalin sattumuksista. Harjoitellaan kauniisti soivaa stemmalaulua. Laulajat esiintyvät yksin, kaksin, ryhmässä... Yhdistelmät tuovat lisämielenkiintoa esityksiin. Eräässäkin kappaleessa Marian herkänvahva laulu tuntuu käyvän dialogia Saaran viulun kanssa. Henkasta näkee - ja ennenkaikkea kuulee - miten vahva rokkitausta miehellä on! Kitara soi ärhäkkäästi, ja juontaja toteaakin "no niin, tällä saadaan kyllä vaikut korvista!" Saara osoittaa sekä herkkää että voimakasta puoltaan. Joni rokkaa ja tunnelmoi - ja soittaa mm. huuliharppua. Kaikenlaista on tarjolla, niin että aktiivinen musiikinkuuntelija ja musikaalifanaatikko (viittaan itseeni ;) ) on ihan täpinöissään! Lasse ohjaa toimintaa ja soittaa flyygeliä. Rummut ja bassot - suosikkini on muhkea pystybasso - elävät kappaleiden tunnelmassa mukana. Pohditaan käytännön järjestelyitä; miten mikkiständit asetellaan, ovatko mikit odottamassa missäkin vaiheessa ständissä vai muualla. Säädetään monitoreita; miten mikäkin soitin ja laulu kuuluu soittajille. Kuullaan juontoharjoitelmia. Katsomossa meitä ei taida olla kuin ihan muutama kuulija, mutta kyllä me innokkaasti aploodeeraamme jokaiselle kappaleelle!
Harjotuksissa käytiin koko konsertin ohjelmisto läpi - hieno kokonisuus musikaalimusiikista rokkiin ja siltä väliltä. Jokainen solisti pääsee näyttämään upeita taitojaan, ja heistä nähdään myös uusia puolia! Olen onnellinen että sain olla läsnä, ja huomenna sitten uudestaan, ihan ison yleisön fiiliksellä - odotan innolla!
* * * * *
Unelmien ilta -konsertin tiedot kaupunginteatterin sivuilta tästä linkistä - vielä mahtuu mukaan!
Kommentit
Lähetä kommentti