Aukkarit!
Aukkarit eli casting audition. Eli koe-esiintyminen musikaalin avustajan pestiin. Tämänkertainen blogijutun aihe oli siis aivan uusi kokemus minullekin; pääsin loppiaisena seuraamaan syksyllä 2019 ensi-iltansa saavan musikaalin Phantom - Pariisin oopperan kummitus aukkareita.
Alunperin musikaaliin avustajaksi haki 130 innokasta, joista oli valittu parisenkymmentä aukkaripäivään. Tuotantojärjestäjä Viivi Väisänen kertoo minulle, että hän on käynyt kaikki hakemukset lävitse ja valinnut aukkareihin pääsijät. Aivan kaikki valitut eivät päässeet paikalle, mutta päivässä mukana on neljä miestä ja toistakymmentä naista. Silmäillessäni porukkaa totean, että on siellä muutamat tutut kasvot; yksi hakijoista on ollut kaupunginteatterilla avustajana ennenkin, ja pari-kolme olen nähnyt paikallisissa harrastajateattereissa. Päivän mittaan käy ilmi, että osa hakijoista on tullut myös muilta paikkakunnilta - kun tahto päästä mukaan on kova, välimatkaa ei koeta esteeksi. Talon puolesta paikalla ovat teatterinjohtaja Hilkka Hyttinen, tulevan musikaalin ohjaaja Maiju Sallas, kapellimestari Jari Puhakka, koreografi Jouni Prittinen, lavastaja Annukka Pykäläinen, puvustaja Tuovi Räisänen, valosuunnittelija Japo Granlund ja tuotantojärjestäjä Viivi Väisänen. Varsinaisen arvosteluraadin muodostavat ohjaaja, kapellimestari, koreografi ja teatterinjohtaja.
Tuotantojärjestäjä Viivi Väisänen kertoi aukkareista ja avustajista laajemminkin: "Jokaisen produktion aukkarit ovat erilaiset: aina mennään proggiksen tarpeet edellä. Jyväskylän kaupunginteatterissa järjestetään auditioneja yleensä kerran vuodessa musikaalia varten, mutta aina välillä avustajia tai esimerkiksi lapsinäyttelijöitä saatetaan hakea muihinkin produktioihin. Esimerkiksi toiseen syksyn 2019 ensi-illoista - näytelmään Tämä on ryöstö! - laulatettiin laulunopiskelijoita tyttöbändin jäseniksi. Osa auditioneista on kaikille avoimia ja niitä mainostetaan julkisesti, välillä taas järjestetään ns. suljettuja auditioneita, joihin kutsutaan esimerkiksi tiettyjen oppilaitosten tai alojen opiskelijoita. Nämä nyt järjestetyt auditionit olivat avoimet ja niihin sai hakea kuka tahansa. Lisäksi tuotantojärjestäjä ylläpitää "avustajapankkia", johon liitetään myös avustajahaun ulkopuolella teatterille lähetettyjä avustajahakemuksia. Mukana on mm. lapsi- ja vanhusavustajia jotka ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa päästä mukaan produktioihin. Mikäli johonkin tulevaan teokseen tarvittaisiin nopealla aikataululla avustajia, saatetaan mappi kaivaa esiin ja kutsua sieltä sopivia henkilöitä mukaan auditioneihin. Tätä musikaalia varten kävin yhdessä valitsijaraadin kanssa tarkkaan läpi speksit siitä, millaisia avustajia haemme tällä kertaa. Nyt pääpaino oli vahvassa lauluosaamisessa ja erityisesti klassispainotteisen tekniikan hallinnassa. Myös tanssi- ja esiintymistaidot otettiin huomioon esikarsinnassa. Yleisesti ottaen musikaaleissa avustajan tehtäviin kuuluu niin laulua, tanssia kuin näyttelemistäkin. Teoksesta riippuen avustajahaussa saatetaan painottaa vaikkapa tietynlaisen tanssityylin hallintaa tai akrobaattisia taitoja. Lainahöyhenissä-musikaalissa miehetkin tanssivat korkeissa koroissa, Phantom - Pariisin oopperan kummituksessa lauletaan korkealta ja kovaa. Avustajalla ei tarvitse olla tietynlaista koulutusta päästäkseen avustajan tehtäviin, osaaminen puhuu puolestaan. Toki lähes kaikki hakijat ovat esiintyneet ennenkin ja käyneet laulu- ja tanssitunneilla sekä mm. laulaneet kuoroissa. Moni on joko suuntautumassa tai jo opiskelemassa/valmistunut alalle. Musikaalin auditioneissa on yleensä laulu- ja tanssiosuudet. Välillä ohjaajan toiveen mukaan saattaa olla myös pieniä monologi- tai dialogitehtäviä jos esityksessä on luvassa vaikkapa enemmän replikointitehtäviä."
Hakijat kerääntyvät aluksi suuren näyttämön katsomoon. Ilmassa sorisee iloisen jännittynyt puhe ja nauru. Joku availee ääntään, muutama venyttelee. Aluksi Hilkka pitää avauksen päivään; kertoo hieman työskentelystä teatterissa sekä päivän kulusta. Hän tiedottaa myös, että musikaalin valitaan yhdestä kolmeen miesavustajaa ja saman verran naisia. Hilkka käy myös läpi musikaalin harjoitus- ja esitysaikatauluja sekä toivottaa kaikille iloista päivää hyvässä hengessä. Seuraavaksi esittäytyy kapellimestari Jari. Sitten ohjaaja Maiju kertoo teoksesta ja valinnan tekemisestä. Lisäksi esittäytyvät Jouni, Annukka, Tuovi sekä Japo. Maiju vielä rohkaisee hakijoita olemaan omia itsejään ja nauttimaan päivästä. Alkupuheiden jälkeen tehdään porukalla äänenavaus Jarin johdolla; äänet soivat komeasti aina korkeisiin säveliin saakka. Ravistellaan, rentoudutaan. Jari ohjeistaa vielä "vetäkää omana itsenä, omaa ääntä, älkää matkiko ketään."
Aluksi on siis lauluosuus. Hakijoille on ennalta ilmoitettu musikaaliin liittyvä kappale nimeltään Bistro, joka heidän on kuulunut ottaa haltuun. Lisäksi jokainen on valmistautunut esittämään vapaavalintaisen musikaalikappaleen. Kukin laulaa vuorollaan ensin Bistron, sitten vapaavalintaisen. Ensimmäisen säestys tulee nauhalta, jälkimmäiseen kappaleeseen saa tuoda säestyksen joko tallenteena (esimerkiksi puhelimella tai läppärillä) tai siihen on voinut lähettää nuotit etukäteen, jolloin Jari säestää pianolla. Seuraava laulaja on aina lähettyvillä odottamassa, ja voivat oleskella vapaasti taukotilassa sekä harjoitushuoneessa. Viivi kutsuu aina seuraavan vuorollaan ajoissa paikalle. Ensimmäisen laulajan kanssa pidetään soundcheck. Useimpia laulajia myös jututetaan hieman; soittavatko he jotain soittimia, millaista teatteri- tai laulukokemusta heillä on, millaisia suunnitelmia heillä kenties on. Näitä samoja asioita on käyty läpi myös hakemuksessa. Osaa laulajista selvästi jännittää, osalla on enemmän esiintymiskokemusta - joskaan tuskin tämä kellekään mikään läpihuutojuttu on! Osa kuitenkin selvästi nauttii esiintymisestä ja todellakin esiintyy, ei pelkästään laula. Useampikin kertoo kärsineensä flunssasta – eräälläkin kokelaalla puheääni on hyvinkin tukkoinen, mutta laulaessa ääni soi kirkkaasti. Muutamat kylmät väreetkin koen - miten kauniisti ihmisääni soi! Vapaavalintaisiin musikaalikappaleisiin hakijat ovat valinneet musiikkia esimerkiksi musikaaleista Oopperan kummitus (parikin eri kappaletta), My Fair Lady, Viulunsoittaja katolla, Tell me on a Sunday, Les Miserables sekä Jesus Christ Superstar.
Kun kaikki hakijat ovat lauluosuuden suorittaneet, pidetään tauko. Itsekin suuntaan evästämään taukohuoneeseen, jossa käy kova puheensorina. Puhutaan laulamisesta, kuoroista, omassa suorituksesta ynnä muusta asiaan liittyvästä. Tunnelma on hilpeä, osin helpottunutkin, mutta samalla jännitys tiivistyy tuloksia odotellessa. Tällä aikaa raati pohtii ketkä pääsevät jatkoon lauluosuudesta. Tauon aikana menen takaisin suuren näyttämön katsomoon. Näyttämölle saapuu koreografi Jouni Prittinen kertaamaan koreografiaa, jota aikoo hakijoiden kanssa työstää. Sitten koittaa ensimmäinen totuuden hetki: Viivi on menossa kertomaan taukohuoneeseen ketkä pääsevät jatkoon. Kaksi miestä ja yhdeksän naista saa ilouutisen - muiden tie päättyy tältä erää tähän. Kasvoilla näkyy iloisia ilmeitä, pettymystä, itsevarmuutta, yllättyneisyyttä...
Pienen hetken kuluttua on aika kokoontua jälleen suurelle näyttämölle. Porukka sorisee jälleen, hyräilee laulunpätkiä, venyttelee… ”Ihanan kamalaa ja kamalan ihanaa” toteaa eräs. Nyt on siis vuorossa tanssiosuus tulevan musikaalin koreografi Jouni Prittinen vetämänä. Jouni saapuu lavalle, jututtaa porukkaa hieman, ja sitten aloitetaan vapaa lämmittely. Jouni näyttää koreografiaa pala palalta, vähän kerrassaan, ja aina edellisten palojen jatkeeksi otetaan uutta. Jokainen osanen käydään läpi muutaman kerran Jounin laskiessa tahtia, ja kun musiikki tulee mukaan, otetaan koko homma aina alusta. Koreografiaosuus tuntuu erottavan hakijoita nopeasti toisistaan; osa omaksuu asiat ilmiömäisesti, osa joutuu miettimään enemmän. Mutta kaikki kyllä tekevät täysillä, kukaan ei ole täällä turhan takia saati luovuttamassa! Jouni auttaa ja neuvoo, näyttää pätkiä ja aivan yksityiskohtaisia pikkuliikkeitäkin tarpeen mukaan. Häneltä saa aina kysyä. Tanssiosuuden jatkuessa porukka alkaa olla aika hengästynyttä - enkä yhtään ihmettele! Löysiä hetkiä ei ole, eikä liikkuminen mitään verkkaista sipsuttelua. Kun koreografia on käyty koko porukalla läpi, Jouni jakaa ryhmän puoliksi ja sitten mennään puolikkaina. Tosin osa sivussaolijoistakin ottaa joka hetkestä hyödyn irti ja treenaa koreografiaa myös lepovuorollaan. Lopuksi koreografia vedetään kahdessa ryhmässä kokonaan läpi musiikin kanssa. Nämä pätkät Jouni myös videoi itselleen muistiin. Kysyn Jounilta koreografiasta, ja hän kertoo että hänellä on ennestään valmiina lyhyitä koreografioita, joista hän valitsi tähän tilaisuuteen melko vaikean, koska hakijoilla on hyvää tanssitaustaa. Näin hän näkee kenen kanssa koreografian saa hiottua annetussa ajassa - ja sanoo vielä, että jos aikaa olisi käytettävissä enemmän, niin kaikkien kanssa se kyllä onnistuisi. Mutta tiukalla aikataululla - eli kun musikaalia sitten aikanaan harjoitellaan - omaksumisnopeudellakin on väliä.
Tanssiosuuden toinen osio on valssikoreografia, jota tehdään pareittain. Tosin koska porukkaa on pariton määrä, yksi tekee yksinään. Jouni pyytää Jarin soittamaan samaa sävellystä joka oli koelaulukappaleena. Valssiin tietenkin kuuluu erityisiä liikkeitä perusvalssiaskelten lisäksi. Jouni käskee porukkaa kertaalleen myös vaihtamaan paria. Lopuksi kaikki parit miettivät oman lopetuksen koreografiaan. Jouni haluaa siis nähdä, mitä hakijoilla on näin äkkiseltään annettavana, kun koreografia ei olekaan loppuun saakka valmis. Kaikkiaan tanssiosuus kestää hyvinkin toista tuntia. Sen päätteeksi Hilkka pitää loppusanat, kiittää päivästä ja kertoo, että hakijat saavat tiedon valinnoista noin viikon sisällä. Huhtikuun alussa alkavat sitten intensiiviset harjoitukset.
Tämä päivä oli minullekin hyvin mielenkiintoinen ja uusi kokemus teatterin tekemisen saralla! Odotan kiinnostuneena, että pääsen sitten aikanaan seuraamaan musikaalin työstämistä ja valmistumista.
Phantom - Pariisin oopperan kummitus -musikaalin ensi-ilta on 7.syyskuuta 2019 Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Liput tulevat myyntiin 20. maaliskuuta.
Alunperin musikaaliin avustajaksi haki 130 innokasta, joista oli valittu parisenkymmentä aukkaripäivään. Tuotantojärjestäjä Viivi Väisänen kertoo minulle, että hän on käynyt kaikki hakemukset lävitse ja valinnut aukkareihin pääsijät. Aivan kaikki valitut eivät päässeet paikalle, mutta päivässä mukana on neljä miestä ja toistakymmentä naista. Silmäillessäni porukkaa totean, että on siellä muutamat tutut kasvot; yksi hakijoista on ollut kaupunginteatterilla avustajana ennenkin, ja pari-kolme olen nähnyt paikallisissa harrastajateattereissa. Päivän mittaan käy ilmi, että osa hakijoista on tullut myös muilta paikkakunnilta - kun tahto päästä mukaan on kova, välimatkaa ei koeta esteeksi. Talon puolesta paikalla ovat teatterinjohtaja Hilkka Hyttinen, tulevan musikaalin ohjaaja Maiju Sallas, kapellimestari Jari Puhakka, koreografi Jouni Prittinen, lavastaja Annukka Pykäläinen, puvustaja Tuovi Räisänen, valosuunnittelija Japo Granlund ja tuotantojärjestäjä Viivi Väisänen. Varsinaisen arvosteluraadin muodostavat ohjaaja, kapellimestari, koreografi ja teatterinjohtaja.
Tuotantojärjestäjä Viivi Väisänen kertoi aukkareista ja avustajista laajemminkin: "Jokaisen produktion aukkarit ovat erilaiset: aina mennään proggiksen tarpeet edellä. Jyväskylän kaupunginteatterissa järjestetään auditioneja yleensä kerran vuodessa musikaalia varten, mutta aina välillä avustajia tai esimerkiksi lapsinäyttelijöitä saatetaan hakea muihinkin produktioihin. Esimerkiksi toiseen syksyn 2019 ensi-illoista - näytelmään Tämä on ryöstö! - laulatettiin laulunopiskelijoita tyttöbändin jäseniksi. Osa auditioneista on kaikille avoimia ja niitä mainostetaan julkisesti, välillä taas järjestetään ns. suljettuja auditioneita, joihin kutsutaan esimerkiksi tiettyjen oppilaitosten tai alojen opiskelijoita. Nämä nyt järjestetyt auditionit olivat avoimet ja niihin sai hakea kuka tahansa. Lisäksi tuotantojärjestäjä ylläpitää "avustajapankkia", johon liitetään myös avustajahaun ulkopuolella teatterille lähetettyjä avustajahakemuksia. Mukana on mm. lapsi- ja vanhusavustajia jotka ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa päästä mukaan produktioihin. Mikäli johonkin tulevaan teokseen tarvittaisiin nopealla aikataululla avustajia, saatetaan mappi kaivaa esiin ja kutsua sieltä sopivia henkilöitä mukaan auditioneihin. Tätä musikaalia varten kävin yhdessä valitsijaraadin kanssa tarkkaan läpi speksit siitä, millaisia avustajia haemme tällä kertaa. Nyt pääpaino oli vahvassa lauluosaamisessa ja erityisesti klassispainotteisen tekniikan hallinnassa. Myös tanssi- ja esiintymistaidot otettiin huomioon esikarsinnassa. Yleisesti ottaen musikaaleissa avustajan tehtäviin kuuluu niin laulua, tanssia kuin näyttelemistäkin. Teoksesta riippuen avustajahaussa saatetaan painottaa vaikkapa tietynlaisen tanssityylin hallintaa tai akrobaattisia taitoja. Lainahöyhenissä-musikaalissa miehetkin tanssivat korkeissa koroissa, Phantom - Pariisin oopperan kummituksessa lauletaan korkealta ja kovaa. Avustajalla ei tarvitse olla tietynlaista koulutusta päästäkseen avustajan tehtäviin, osaaminen puhuu puolestaan. Toki lähes kaikki hakijat ovat esiintyneet ennenkin ja käyneet laulu- ja tanssitunneilla sekä mm. laulaneet kuoroissa. Moni on joko suuntautumassa tai jo opiskelemassa/valmistunut alalle. Musikaalin auditioneissa on yleensä laulu- ja tanssiosuudet. Välillä ohjaajan toiveen mukaan saattaa olla myös pieniä monologi- tai dialogitehtäviä jos esityksessä on luvassa vaikkapa enemmän replikointitehtäviä."
 |
| Tämähän se on mielikuva koelaulusta; yksin parrasvaloissa tyhjällä näyttämöllä. |
Hakijat kerääntyvät aluksi suuren näyttämön katsomoon. Ilmassa sorisee iloisen jännittynyt puhe ja nauru. Joku availee ääntään, muutama venyttelee. Aluksi Hilkka pitää avauksen päivään; kertoo hieman työskentelystä teatterissa sekä päivän kulusta. Hän tiedottaa myös, että musikaalin valitaan yhdestä kolmeen miesavustajaa ja saman verran naisia. Hilkka käy myös läpi musikaalin harjoitus- ja esitysaikatauluja sekä toivottaa kaikille iloista päivää hyvässä hengessä. Seuraavaksi esittäytyy kapellimestari Jari. Sitten ohjaaja Maiju kertoo teoksesta ja valinnan tekemisestä. Lisäksi esittäytyvät Jouni, Annukka, Tuovi sekä Japo. Maiju vielä rohkaisee hakijoita olemaan omia itsejään ja nauttimaan päivästä. Alkupuheiden jälkeen tehdään porukalla äänenavaus Jarin johdolla; äänet soivat komeasti aina korkeisiin säveliin saakka. Ravistellaan, rentoudutaan. Jari ohjeistaa vielä "vetäkää omana itsenä, omaa ääntä, älkää matkiko ketään."
 |
| Hakijajengi äänenavauksessa Jarin pianon ympärillä. |
Aluksi on siis lauluosuus. Hakijoille on ennalta ilmoitettu musikaaliin liittyvä kappale nimeltään Bistro, joka heidän on kuulunut ottaa haltuun. Lisäksi jokainen on valmistautunut esittämään vapaavalintaisen musikaalikappaleen. Kukin laulaa vuorollaan ensin Bistron, sitten vapaavalintaisen. Ensimmäisen säestys tulee nauhalta, jälkimmäiseen kappaleeseen saa tuoda säestyksen joko tallenteena (esimerkiksi puhelimella tai läppärillä) tai siihen on voinut lähettää nuotit etukäteen, jolloin Jari säestää pianolla. Seuraava laulaja on aina lähettyvillä odottamassa, ja voivat oleskella vapaasti taukotilassa sekä harjoitushuoneessa. Viivi kutsuu aina seuraavan vuorollaan ajoissa paikalle. Ensimmäisen laulajan kanssa pidetään soundcheck. Useimpia laulajia myös jututetaan hieman; soittavatko he jotain soittimia, millaista teatteri- tai laulukokemusta heillä on, millaisia suunnitelmia heillä kenties on. Näitä samoja asioita on käyty läpi myös hakemuksessa. Osaa laulajista selvästi jännittää, osalla on enemmän esiintymiskokemusta - joskaan tuskin tämä kellekään mikään läpihuutojuttu on! Osa kuitenkin selvästi nauttii esiintymisestä ja todellakin esiintyy, ei pelkästään laula. Useampikin kertoo kärsineensä flunssasta – eräälläkin kokelaalla puheääni on hyvinkin tukkoinen, mutta laulaessa ääni soi kirkkaasti. Muutamat kylmät väreetkin koen - miten kauniisti ihmisääni soi! Vapaavalintaisiin musikaalikappaleisiin hakijat ovat valinneet musiikkia esimerkiksi musikaaleista Oopperan kummitus (parikin eri kappaletta), My Fair Lady, Viulunsoittaja katolla, Tell me on a Sunday, Les Miserables sekä Jesus Christ Superstar.
 |
| Jari säestää ja koelaulaja laulaa. |
Kun kaikki hakijat ovat lauluosuuden suorittaneet, pidetään tauko. Itsekin suuntaan evästämään taukohuoneeseen, jossa käy kova puheensorina. Puhutaan laulamisesta, kuoroista, omassa suorituksesta ynnä muusta asiaan liittyvästä. Tunnelma on hilpeä, osin helpottunutkin, mutta samalla jännitys tiivistyy tuloksia odotellessa. Tällä aikaa raati pohtii ketkä pääsevät jatkoon lauluosuudesta. Tauon aikana menen takaisin suuren näyttämön katsomoon. Näyttämölle saapuu koreografi Jouni Prittinen kertaamaan koreografiaa, jota aikoo hakijoiden kanssa työstää. Sitten koittaa ensimmäinen totuuden hetki: Viivi on menossa kertomaan taukohuoneeseen ketkä pääsevät jatkoon. Kaksi miestä ja yhdeksän naista saa ilouutisen - muiden tie päättyy tältä erää tähän. Kasvoilla näkyy iloisia ilmeitä, pettymystä, itsevarmuutta, yllättyneisyyttä...
Pienen hetken kuluttua on aika kokoontua jälleen suurelle näyttämölle. Porukka sorisee jälleen, hyräilee laulunpätkiä, venyttelee… ”Ihanan kamalaa ja kamalan ihanaa” toteaa eräs. Nyt on siis vuorossa tanssiosuus tulevan musikaalin koreografi Jouni Prittinen vetämänä. Jouni saapuu lavalle, jututtaa porukkaa hieman, ja sitten aloitetaan vapaa lämmittely. Jouni näyttää koreografiaa pala palalta, vähän kerrassaan, ja aina edellisten palojen jatkeeksi otetaan uutta. Jokainen osanen käydään läpi muutaman kerran Jounin laskiessa tahtia, ja kun musiikki tulee mukaan, otetaan koko homma aina alusta. Koreografiaosuus tuntuu erottavan hakijoita nopeasti toisistaan; osa omaksuu asiat ilmiömäisesti, osa joutuu miettimään enemmän. Mutta kaikki kyllä tekevät täysillä, kukaan ei ole täällä turhan takia saati luovuttamassa! Jouni auttaa ja neuvoo, näyttää pätkiä ja aivan yksityiskohtaisia pikkuliikkeitäkin tarpeen mukaan. Häneltä saa aina kysyä. Tanssiosuuden jatkuessa porukka alkaa olla aika hengästynyttä - enkä yhtään ihmettele! Löysiä hetkiä ei ole, eikä liikkuminen mitään verkkaista sipsuttelua. Kun koreografia on käyty koko porukalla läpi, Jouni jakaa ryhmän puoliksi ja sitten mennään puolikkaina. Tosin osa sivussaolijoistakin ottaa joka hetkestä hyödyn irti ja treenaa koreografiaa myös lepovuorollaan. Lopuksi koreografia vedetään kahdessa ryhmässä kokonaan läpi musiikin kanssa. Nämä pätkät Jouni myös videoi itselleen muistiin. Kysyn Jounilta koreografiasta, ja hän kertoo että hänellä on ennestään valmiina lyhyitä koreografioita, joista hän valitsi tähän tilaisuuteen melko vaikean, koska hakijoilla on hyvää tanssitaustaa. Näin hän näkee kenen kanssa koreografian saa hiottua annetussa ajassa - ja sanoo vielä, että jos aikaa olisi käytettävissä enemmän, niin kaikkien kanssa se kyllä onnistuisi. Mutta tiukalla aikataululla - eli kun musikaalia sitten aikanaan harjoitellaan - omaksumisnopeudellakin on väliä.
 |
| Tanssiosuuden tunnelmia - etualalla Jouni tarkkailee ryhmää. |
Tanssiosuuden toinen osio on valssikoreografia, jota tehdään pareittain. Tosin koska porukkaa on pariton määrä, yksi tekee yksinään. Jouni pyytää Jarin soittamaan samaa sävellystä joka oli koelaulukappaleena. Valssiin tietenkin kuuluu erityisiä liikkeitä perusvalssiaskelten lisäksi. Jouni käskee porukkaa kertaalleen myös vaihtamaan paria. Lopuksi kaikki parit miettivät oman lopetuksen koreografiaan. Jouni haluaa siis nähdä, mitä hakijoilla on näin äkkiseltään annettavana, kun koreografia ei olekaan loppuun saakka valmis. Kaikkiaan tanssiosuus kestää hyvinkin toista tuntia. Sen päätteeksi Hilkka pitää loppusanat, kiittää päivästä ja kertoo, että hakijat saavat tiedon valinnoista noin viikon sisällä. Huhtikuun alussa alkavat sitten intensiiviset harjoitukset.
 |
| Sehän käy kuin valssi! |
Tämä päivä oli minullekin hyvin mielenkiintoinen ja uusi kokemus teatterin tekemisen saralla! Odotan kiinnostuneena, että pääsen sitten aikanaan seuraamaan musikaalin työstämistä ja valmistumista.
Phantom - Pariisin oopperan kummitus -musikaalin ensi-ilta on 7.syyskuuta 2019 Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Liput tulevat myyntiin 20. maaliskuuta.
Kommentit
Lähetä kommentti