Tämä on ryöstö! (Ensi-ilta)
Tämä on ryöstö! sai ensi-iltansa Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä lauantaina 5.10. Meno oli kerrassaan huikeaa! Kyseessä on Snoopi Sirénin ohjaama komedia, joka kertoo pankkiryöstöstä. Näytelmän ovat kirjoittaneet Henry Lewis, Jonathan Sayer ja Henry Hills, ja sen on suomentanut Mikko Koivusalo. Ensimmäinen suuri hatunnosto meneekin suomentajalle; en ole lukenut alkuperäistä tekstiä, mutta suomentaja on tehnyt loistavaa työtä siinä, miten sanaleikit toimivat. Tekstiä on hengästyttävän paljon ja nopeassa tahdissa, eikä pelkästään tekstiä, vaan tapahtumia. Koko ajan on meneillään jotakin, välillä montakin asiaa. Näytelmässä on vuolaasti visuaalisia vitsejä, joiden löytämisessä on aina oma hilpeytensä. Snoopi Sirénin ohjaus on tiivis ja vauhdikas, meno lennokasta.
Näyttelijät heittäytyvät tapahtumiin itseään säästelemättä. Kokonaisuuden hallitseminen vaatii äärimmäisen tarkkaa ajoitusta, tekstin ja toiminnan hallintaa täydessä yhteistyössä muiden kanssa - ja sehän sujuu. Lähes jokaisella näyttelijällä on useampi rooli hanskattavana, ja muuntautumiskyvyt pääsevät oikeuksiinsa. Hegy Tuusvuoren esittämä Oikku käyttää kaikkia feminiinisiä kikkojaan, eikä suinkaan ole mikään neito pulassa - paitsi jos siitä on hänelle hyötyä. Asko Vaaralan taskuvaras Sami Mononen on aivan loistavan komediallinen tyyppi. Jukka-Pekka Mikkosen esittämä Kaitsu Runqvist taas on olevinaan niin kovaa jätkää että.
Oman lisänsä esityksen kokonaisuuteen antaa Suomalaisen musiikkikampuksen laulucombo, jotka osaltaan luovat 50-luvun henkeä ja ajankuvaa. Muutamien lavastevaihtojen täyttäminen musiikilla on kätevä ratkaisu, ja musiikki itsessäänkin on hyvin viehättävää.
Tämä on ryöstö! on myös lavastuksen juhlaa. Lavastussuunnitelusta vastaa Karmo Mende ja siinä on valtava määrä toiminnallisia ideoita. Huikea toteutus on esimerkiksi kohtaus, jossa katsellaan toimistoon ylhäältäpäin. Tellervo Syrjäkarin suunnittelemassa puvustuksessa on väriä ja iloa, ja kuitenkin puvut ovat samalla uskottavia. Valosuunnittelusta on vastannut Antti Silvennoinen; valoilla onkin iso merkitys monien kohtausten toimivuudessa ja näyttävyydessä.
Kunkin esityksen toteutuksessa tarvittavia "näkymättömiä voimia" tulee huomioitua aivan liian vähän. Tässä on oivallinen esimerkki siitä, miten äärimmäisen valppaana myös näyttämömiesten, meikkaajien, kampaajien, pukijoiden, tarpeistohoitajien ja muiden esityksiin näkymättömissä osallistuvien voimien on oltava. Lavasteet vaihtuvat välillä huimallakin vauhdilla ja siinä saavat näyttämömiehet olla ihan yhtä tarkasti ajoitettuna kuin näyttelijätkin - samoin kuin näyttelijöiden nopeissa roolivaihdoissa auttavat henkilöt.
Seuranani ollut parisuhdemies totesi tyhjentävästi "Tämä on parasta mitä minä olen täällä nähnyt! Toisaalta haluaisi että tapahtumat menisivät hitaammin, että voisi herkutella jokaisella yksityiskohdalla, toisaalta juuri tämä vauhti on ihan uskomattoman hienoa tykitystä! Hyvä tarina, hyvät näyttelijät, hyvät lavasteet, hyviä jippoja!" Itsekin olin ihan täpinöissäni ensi-illan jälkeen; toisaalta kaikesta siitä riemusta ja naurusta, toisaalta ihailusta koko työryhmää kohtaan - miten he saavat kokonaisuudesta niin toimivan ja hillittömän.
Eensi-illassa yleisö nauroi vähän päästä. Kohtauksille annettiin väliaplodeja ja tunnelma oli kertakaikkiaan riehakas. Tekisi mieleni hehkuttaa niin monia kohtauksia tästä näytelmästä, mutta toisaalta en halua spoilata, vaan jätän yllättymisen ja oivaltamisen riemun teille - ja sitähän riittää. Menkää ihmeessä katsomaan!
Tämä on ryöstö! Jyväskylän kaupunginteatterin sivuilla (linkki).
 |
| Raimo Sokka (Henri Halkola), Isto Kauppinen (Jouni Salo), Oikku (Hegy Tuusvuori) ja Sami Mononen (Asko Vaarala). Kuva: Jiri Halttunen |
Näyttelijät heittäytyvät tapahtumiin itseään säästelemättä. Kokonaisuuden hallitseminen vaatii äärimmäisen tarkkaa ajoitusta, tekstin ja toiminnan hallintaa täydessä yhteistyössä muiden kanssa - ja sehän sujuu. Lähes jokaisella näyttelijällä on useampi rooli hanskattavana, ja muuntautumiskyvyt pääsevät oikeuksiinsa. Hegy Tuusvuoren esittämä Oikku käyttää kaikkia feminiinisiä kikkojaan, eikä suinkaan ole mikään neito pulassa - paitsi jos siitä on hänelle hyötyä. Asko Vaaralan taskuvaras Sami Mononen on aivan loistavan komediallinen tyyppi. Jukka-Pekka Mikkosen esittämä Kaitsu Runqvist taas on olevinaan niin kovaa jätkää että.
 |
| EKA Kaitsu Runqvist (Jukka-Pekka Mikkonen) ja Oikku (Hegy Tuusvuori). Kuva: Jiri Halttunen |
Oman lisänsä esityksen kokonaisuuteen antaa Suomalaisen musiikkikampuksen laulucombo, jotka osaltaan luovat 50-luvun henkeä ja ajankuvaa. Muutamien lavastevaihtojen täyttäminen musiikilla on kätevä ratkaisu, ja musiikki itsessäänkin on hyvin viehättävää.
 |
| Suomalaisen musiikkikampuksen opiskelijat: Laura Eskola, Saara Östman ja Meritta Pyykkönen. Kuva: Jiri Halttunen |
Tämä on ryöstö! on myös lavastuksen juhlaa. Lavastussuunnitelusta vastaa Karmo Mende ja siinä on valtava määrä toiminnallisia ideoita. Huikea toteutus on esimerkiksi kohtaus, jossa katsellaan toimistoon ylhäältäpäin. Tellervo Syrjäkarin suunnittelemassa puvustuksessa on väriä ja iloa, ja kuitenkin puvut ovat samalla uskottavia. Valosuunnittelusta on vastannut Antti Silvennoinen; valoilla onkin iso merkitys monien kohtausten toimivuudessa ja näyttävyydessä.
 |
| Sami Mononen (Asko Vaarala) ja Oikku (Hegy Tuusvuori). Kuva: Jiri Halttunen |
Kunkin esityksen toteutuksessa tarvittavia "näkymättömiä voimia" tulee huomioitua aivan liian vähän. Tässä on oivallinen esimerkki siitä, miten äärimmäisen valppaana myös näyttämömiesten, meikkaajien, kampaajien, pukijoiden, tarpeistohoitajien ja muiden esityksiin näkymättömissä osallistuvien voimien on oltava. Lavasteet vaihtuvat välillä huimallakin vauhdilla ja siinä saavat näyttämömiehet olla ihan yhtä tarkasti ajoitettuna kuin näyttelijätkin - samoin kuin näyttelijöiden nopeissa roolivaihdoissa auttavat henkilöt.
 |
| Kaitsu Runqvist (Jukka-Pekka Mikkonen), Aarne (Aaro Vuotila) ja "Putz" A. Kulmikko (Hannu Lintukoski). Kuva: Jiri Halttunen |
Seuranani ollut parisuhdemies totesi tyhjentävästi "Tämä on parasta mitä minä olen täällä nähnyt! Toisaalta haluaisi että tapahtumat menisivät hitaammin, että voisi herkutella jokaisella yksityiskohdalla, toisaalta juuri tämä vauhti on ihan uskomattoman hienoa tykitystä! Hyvä tarina, hyvät näyttelijät, hyvät lavasteet, hyviä jippoja!" Itsekin olin ihan täpinöissäni ensi-illan jälkeen; toisaalta kaikesta siitä riemusta ja naurusta, toisaalta ihailusta koko työryhmää kohtaan - miten he saavat kokonaisuudesta niin toimivan ja hillittömän.
 |
| Isto Kauppinen (Jouni Salo) ja Raija Mononen (Piia Mannisenmäki). Kuva: Jiri Halttunen |
Eensi-illassa yleisö nauroi vähän päästä. Kohtauksille annettiin väliaplodeja ja tunnelma oli kertakaikkiaan riehakas. Tekisi mieleni hehkuttaa niin monia kohtauksia tästä näytelmästä, mutta toisaalta en halua spoilata, vaan jätän yllättymisen ja oivaltamisen riemun teille - ja sitähän riittää. Menkää ihmeessä katsomaan!
Tämä on ryöstö! Jyväskylän kaupunginteatterin sivuilla (linkki).
Kommentit
Lähetä kommentti