Katsojien silmissä p01kak00d1

Tammikuussa Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä ensi-iltansa sai näytelmä nimeltä p01kak00d1. Sen on käsikirjoittanut Kati Kaartinen ja ohjannut Anssi Valtonen. Lauantaina 11.3. päivänäytöksessä jakelin näytelmään liittyviä katsojakyselyitä. Viidestä kyselystä sain vastaukset kolmeen - lämmin kiitos vastanneille!

Vastaajilta kysyn aina nimeä tai nimimerkkiä, jota saan käyttää blogijutussa, sekä vapaaehtoisena tietona ikää. Tämänkertaiset vastaajat ovat Maria (50+), Minna (49) sekä Aila (50+). Lainaukset ovat muuten suoria, mutta kertaalleen lisäsin sulkuihin näyttelijän sukunimen.

Kaikki vastaajat pitivät esityksestä. Aila kommentoi: "Pidin todella paljon. Kuvasi hyvin tämän päivän elämää teinien kans. Huumorilla tehty vaikka asia vakava." Minna puolestaan kirjoitti: "Vauhdikas, humoristinen, koskettava. Löytyi monia hetkiä, joihin samaistua. Heti esityksen jälkeen ei tullut ystävien kanssa juttua, eli vaati hetkisen pohdiskelua. Hyvä esitys, suosittelen." Maria kertoi: "Lämminhenkinen, uskottava näytelmä yhden vanhemman perheestä. Näytelmä kuvasi hyvin isättömyyttä kipuilevan perheen pojan tunteita. Samalla nousi esiin äidin kypsyyden ja nuoruuden kasvatusympäristö: "ei paljoa puhuttu". Tyttären pohdinnat ja oman itsen etsintä nosti sukupolvien kasvatukselliset lähtökohdat esille."

Markus Virtanen (poika) ja Piia Mannisenmäki (äiti).
Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Entä mistä vastaajat pitivät näytelmässä aivan erityisesti? Aila: "Kaikki eläytyvät rooleihinsa antaumuksella. Eturivissä kun oli niin näki hyvin kaikki eleet ja ilmeet." Minna: "Markus Virtasen suoritus oli uskottava ja koskettava. Myös Piia (Mannisenmäki) äidin roolissa teki samaistuttavan suorituksen. Näyttelijöiden vuorovaikutus oli upeaa." Maria: "Avoimuudesta ja uskottavuudesta. Esityksessä nousi esille perheenjäsenten välinen luottamus ja välittäminen. Tunteita tuotiin railakkaasti ja rohkeasti esille. Piia Mannisenmäen tulkinta äidistä, ilmeet ja eleet. Humoristisuus. Apua äiti haki tilanteeseen niin meditaatiosta kuin välillä grilliruuasta."

Kysyin vastaajilta, haluaisivatko he kritisoida jotain; Aila ja Maria eivät halunneet. Minna vastasi: "'Lasten' keskustelut / lainatut tekstit puheista tuntuivat välillä pitkiltä ja tuli tyhmä olo kun ei ymmärtänyt / sisäistänyt sanomaa, mutta ehkäpä tämä oli juuri jutun juju."

Saara Jokiaho (N).
Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Kuinka usein vastaajat käyvät teatterissa? Maria kuukausittain, Aila muutaman kerran vuodessa ja Minna 2-3 kertaa vuodessa. Tällä kertaa Marialla oli seuranaan mies ja miehen perhe, Ailalla pari työkaveria ja Minna oli teatterissa "työkavereiden/ystävien kanssa. Kaikki äitejä. Meitä oli yhteensä kolme."

Entä millaisia näytelmiä vastaajat yleensä käyvät katsomassa ja miten he valitsevat katsottavansa? Minna: "Iloisia, humoristisia, farsseja. Osallistuin Esirippu aukeaa -tapahtumaan, siitä sai ideoita. Myös kavereiden suositukset." Maria: "Näytelmien mainoksista. Alekupongit houkuttavat myös." Aila: "Luen arvosteluja lehdestä. Tykkään esityksistä, joissa saa nauraa."

Entä miten vastaajat valitsivat juuri p01kak00d1 -näytelmän? Minna kommentoi: "Tuntui ajankohtaiselta omaan elämään liittyen." Maria teki valinnan yhdessä perheen kanssa. Aila kertoi: "Olin lukenut selvityksen näytelmästä Keskisuomalaisesta ja kiinnostuin. Kertoo ajankohtaisista aiheista, millaista on tänä päivänä elää teinipojan kanssa. Itse olen jo täysi-ikäisen pojan äiti :) "

p01kak00d1 on Jyväskylän kaupunginteatterin ohjelmistossa 11.5. saakka. Seuraavat näytökset ovat tämän viikon torstaina ja perjantaina. Näytelmä Jyväskylän kaupunginteatterin sivuilla (linkki).

---