Päivällistunnelmia

Pääsin viime viikolla seuraamaan Älä pukeudu päivälliselle -farssin harjoituksia. Harjoituskauden ensimmäinen osa oli keväällä ja harjoituksissa on ollut noin viiden kuukauden tauko (tällä aikaa olivat musikaalin harjoitukset sekä kesäloma). Nyt harjoituskausi jatkuu päättyen ensi-iltaan 7. lokakuuta. Tämän harjoituskerran aikaan on menossa ensimmäinen viikko tuon pitkän tauon jälkeen, ja töitä tehdään valtavalla innolla ja palolla.

Koko näyttelijäkuusikko lavalla.
Elina Saarela, Anna-Maija Oka, Hannu Lintukoski, Piia Mannisenmäki, Asko Vaarala ja Paavo Honkimäki.

Näyttelijöillä on yllään enimmäkseen omat vaatteensa. Lavastus on vielä keskeneräinen ja valaistuksena staattiset harjoitusvalot. Harjoituksessa edetään aina niin, että ensin käydään sopiva pätkä tekstiä puhumalla läpi, sitten otetaan mukaan liike. Kohtausta tehdään pienissä pätkissä ohjaaja Jouni "Joppe" Salon keskeyttäessä ja tarkentaessa tarvittaessa. Niin tekstiä, liikettä kuin asemiakin hiotaan tarkasti. Joppe antaa runsaasti kehuja näyttelijöiden tekemiselle.

Riittävällä voimalla tämäkin mies on pideltävissä!
Piia Mannisenmäki, Elina Saarela, Anna-Maija Oka ja Hannu Lintukoski.

Tekstin työstämiseen apuna kuiskaajan ammattitaito on arvossaan. Kokenut kuiskaaja huomaa herkästi milloin apua tarvitaan sekä osaa esimerkiksi ehdottaa, mistä kohtaa kohtausta kannattaa lähteä tekemään uudelleen keskeytyksen jälkeen.

Toisilla menee lujempaa kuin toisilla...
Anna-Maija Oka, Asko Vaarala ja Paavo Honkimäki.

Takana on työryhmälle rankka päivä, paljon muistamista. Harjoituksessa tilannetta välillä kevennetään ja haetaan uusia oivalluksia hulluttelunkin kautta. Useinhan harjoituksissa tehdään paljonkin sellaista, mikä ei valmiiseen esitykseen päädy, mutta juuri näiden kokeilujen kautta voi löytyä todellisia helmiä ja pidäkkeetöntä heittäytymistä. Tilanteisiin sisältyy myös keskinäistä naljailua ja pilke silmässä Joppe haluaa kirjattavaksi blogiin, että häntä aina kiusataan.

Yhdessä kohtaa näyttelijä kahlaa monimutkaista, pitkää repliikkiä muistellen läpi ja Joppe kehuu, että "hyvä rytmi, yhtään tuon nopeammin ei tarvitse tulla" johon näyttelijä tuumaa "no ei kyllä tulisikaan!"

Välillä esitetään voipuneita.
Piia Mannisenmäki ja Paavo Honkimäki.

Vaativana hetkenä, kun kohtaus ei oikein tahdo kulkea, eräs näyttelijöistä toteaa että blogiin kannattaa kirjata, että "me ollaan iloisia, luotetaan toisiimme ja ollaan kiitollisia tästä työstä!" Vaikka tuossa hetkessä heitto on enemmän vitsi, kaikesta tekemisen ja heittäytymisen riemusta näkee, että pohjimmiltaan se on täyttä totta.

Naisten on pidettävä yhtä!
Elina Saarela ja Anna-Maija Oka.

Harjoituksen jälkeen haastattelen näyttelijä Asko Vaaralaa. Hän kertoo, että harjoituskausi on lähtenyt käyntiin äärimmäisen hyvin. Koko teos on käyty läpi tämän ensimmäisen viikon aikana ja erittäin paljon on treenattu tekstiä. Kun harjoituskausi jakautuu kahteen osaan ja välillä on pitkä tauko, teosta on saanut muhittaa ja pyöritellä alitajunnassa. Kesälomalla tuoreilla aivoilla mieleen tulleita hulluja ideoita on päässyt nyt kokeilemaan käytännössä. Asko sanoo, että välillä hänelle on yölläkin tullut mieleen miten jonkin asian voisi tehdä ja hän on kirjoittanut muistiinpanoja oivalluksistaan.

Halipusihetki.
Elina Saarela ja Asko Vaarala.

Asko ei ole nähnyt tätä näytelmää aiemmin. Hän pohtii, ettei halua saada "vääriä" vaikutteita; eri ohjaajat keskittyvät produktioissaan eri asioihin ja teemat voivat olla erilaisia. Toki jonkun muun tekemästä roolista hyviä juttuja voi joskus varastaa, mutta Asko painottaa, että pitää olla tarkkana että tekee roolinsa itse eikä toisinna jonkun muun tekemää.

Miten Asko esittelisi roolihahmonsa katsojille? Hän erittelee, että Bernard on melko röyhkeä rakastaja. Bernard on varakas, mikä tarjoaa näytelmälle tietynlaiset puitteet. Hän on kutsunut salarakkaansa viikonlopun viettoon kotiinsa, kun vaimon piti olla muualla, mutta kun sattuneesta syystä vaimo ei lähdekään, Bernard yrittää seilata kahden naisen välissä jäämättä kiinni. Kysyttäessä Asko pohtii, että Bernardissa hän ei pidä tämän moraalista, ja hahmoa työstäessä on tarpeen pohtia miksi tämä käyttäytyy kuten käyttäytyy. Farssissa ei kuitenkaan tarvita paljonkaan psykologiaa. Asko ihailee Bernardin hahmossa sitä, miten luovasti Bernard keksii selityksen tilanteelle kuin tilanteelle ja osaa luovia missä vain.

Mikä lie hymyilyttää noin leveästi...!
Anna-Maija Oka ja Asko Vaarala.

Asko kertoo, että hän rakastaa tätä tyylilajia ja tarinaa. Jokaisella roolihahmolla on jokin suhde toisiinsa. Pitkälle viedyt ja mahdottomatkin tilanteet ovat näyttelijälle herkullisia tehdä. Toisin kuin monet muut tämän ajan farssit, tässä ei esineellistetä naisia, vaan jokainen roolihahmo on samanarvoinen, kaikki saavat loistaa vuorollaan. Jos jotakuta alennetaankin, sieltä tulee kyllä voimakkaasti vastapalloon. Tämä nimenomainen farssi on kestänyt hyvin aikaa, vaikka nykyään yleisesti nauretaan erilaisille asioille kuin 80-luvulla, jolloin tämä on kirjoitettu.

Mielenkiintoisinta ja hauskinta tämän näytelmän tekemisessä on Askon mukaan sellaisten tilanteiden luominen, jotka ovat roolihahmoille traagisia mutta katsojalle koomisia. Jännitteen luomisen tarkkuus on palkitsevaa. Näyttelijälle koko teoksen herkkupaketti muodostuu toistoista, herkkyydestä, luottamuksesta tekstiin, kuuntelemisesta ja eri tilanteiden kehkeytymisestä.

Tiukkaa asiaa.
Asko Vaarala ja Paavo Honkimäki.

Askoa inspiroi ennen kaikkea kollegojen kanssa yhdessä tekeminen; kun näkee että kaikki ovat innoissaan ja yhdessä tehdään tarkkaa työtä. Askosta on hienoa nähdä, miten vieressä toiset puhkeavat kukkaan - siitä saa lisää voimaa ja haluaa itsekin tehdä parasta mahdollista. Kollegiaalisuus on syvästi inspiroivaa!

Kenen sitten kannattaisi tulla katsomaan Älä pukeudu päivälliselle -farssia? Asko sanoo, että joka ikisen, joka kaipaa hetken hengähdystauon ja naurua, noin kahden ja puolen tunnin viihtymistä. Asko toivoo, että tämä näytelmä toisi pimeneviin iltoihin valoa, lämpöä ja iloa, joilla jaksaa synkän ajan yli. Tämä on irtiotto, hengähdys maailmasta jossa nykyajassa on paljon kuormittavia asioita. Ihmiselle tekee hyvää nauraa ja nauttia!

Katseet kohti ihanaa yhteistä tulevaisuutta kuin Titanicin keulassa konsanaan...

...vai eikö kumminkaan...?

Älä pukeudu päivälliselle -farssin ensi-ilta Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä on 7. lokakuuta 2023 klo 19. Näytelmä teatterin sivuilla (linkki).

---