Valoa Evitaan

Tällä kertaa Evita-musikaali sai minun silmissäni lisävalaistusta kahdellakin tavalla; näin ensimmäistä kertaa musikaalin kokonaisuudessaan läpimenona sekä juttelin produktion valosuunnittelija/valaistusmestari Japo Granlundin kanssa.

Viime viikolla pääsin siis seuraamaan Evitan 2. valmistavaa harjoitusta. Ennen harjoituksen alkua valokuvaaja Jiri Halttunen otti työryhmästä ryhmäkuvia. Tämän jälkeen oli soundcheckin vuoro; Uusi Argentiina -kappale kajahti komeasti koko ensemblen voimin.

Läpimeno hujahti niin, että sen loppuessa tuntui aivan hämmentävältä; näinkö nopeasti se meni? Musikaalin parissa ei todellakaan tullut aika pitkäksi, aivan päinvastoin. Nyt kuulin ensimmäistä kertaa Elina Saarelan laulavan soolona - pidin todella paljon hänen äänestään. Muiden pääosissa laulavien näyttelijöiden äänet tiesin ennestään upeiksi. Kun vieressäni katsomossa ei ollut muita, istumajammasin vapautuneesti ja automaattinen rytmijalka teputti lähes koko ajan. Onhan tämä upea; traaginen tarina ja ikoninen musiikki. Odotan kovasti näkeväni Evita-musikaalin sitten aivan valmiina!

Saara Jokiaho (Eva Perón).
Kuva: Jiri Halttunen

Evitan valosuunnittelija on Japo Granlund, joka yleensäkin vastaa suuren näyttämön produktioiden valaistuksesta. Muun ohjelmiston lisäksi musikaalin valosuunnittelu Japolle tulee joka toinen vuosi. Hän kertoi, että yleisesti ottaen valosuunnittelu lähtee taiteellisen työryhmän ensimmäisestä suunnittelukokouksesta, joka pidetään ainakin vuotta ennen ensi-iltaa, joskus paljon aiemminkin. Taiteelliseen työryhmään kuuluvat ohjaaja, lavastaja, pukusuunnittelija, kampaus- ja maskeeraussuunnittelija, äänisuunnittelija sekä koreografi jos tuotannossa sellainen on. Aina tässä vaiheessa ei ole tiedossa tekstiä, vaan ehkä vain jokin idea tulevasta tuotannosta. Musikaalin ollessa kyseessä teksti toki tiedetään. Työryhmässä ideoidaan yhdessä tulokulmaa, mitä kertoa ja tuoda lavalle. Sen jälkeen kukin työstää omaa aluettaan. Toinen ryhmätapaaminen organisoidaan viimeistään kuukauden päähän - ja mitä monimutkaisempi teos, sitä useammin tapaamisia on. Yhteistyötä tehdään muutenkin jatkuvasti - jos ei kasvotusten niin puhelimitse ja sähköpostilla. Japo sanookin, että "mitä paremmat puhelahjat, sitä helpompi tehdä töitä" eli työryhmäläisten on tärkeää osata kuvailla muille omia visioitaan. Valojen ohjelmointi alkaa harjoitusvaiheessa, ja esityksissä niitä ajaa valo-operaattori.

Valopöydän äärellä valaistussuunnittelija Japo Granlund (kuvassa oikealla) sekä valo-operaattori Tuomas Korhonen.

Evitan valodramaturgia elää tarinan mukaan, "rääsyistä rikkauksiin" ja focus on päähenkilössä, Evassa - omaa sukua Duarte, sittemmin Perón. Tarina etenee Junínin kaupungin hämärästä pikku ravintolasta Buenos Airesiin, jossa on värikkäitä valomainoksia ja muuta säihkettä. Japon mukaan valodramaturgia kulkee sisältö edellä; hän pyrkii aina tiivistämään kohtauksen tai musikaalikappaleen sisällön niin, että valoilla kerrotaan samaa tarinaa kuin muutenkin.

Kuvassa keskellä Saara Jokiaho (Eva Duartes).
Kuva: Jiri Halttunen

Evita-musikaalin erityispiirre myös valosuunnittelun kannalta on se, että kyseessä on läpisävelletty teos, jossa ei ole lainkaan puhekohtauksia. Tämä on sekä haaste että hyvä asia valosuunnittelun kannalta; yleensähän puhejaksot rauhoittavat musikaalin menoa. Evita on ensimmäinen läpisävelletty tuotanto, jossa Japo on mukana. Evitassakin kuitenkin vaihtelevat mm. isot ja pienet tilat sekä tietenkin erilaiset tunnelmat.

Kysyn Japolta, vaikuttaako valosuunnitteluun se, jos hän on nähnyt saman teoksen eri produktion aiemmin. Japo vastaa että ei ainakaan tietoisesti - hän pyrkii olemaan katsomatta ainakaan sellaisia teoksia, joiden parissa tietää työskentelevänsä myöhemmin. Aina sitä ei tietenkään voi välttää. Evitaa hän ei ole nähnyt ennen. Tässä yhteydessä Japo puhuu siitä, miten kullanarvoista on kollegiaalinen kanssakäyminen eli ajatusten ja tekemisen tapojen vertailu ja vaihtelu muiden teattereiden tekijöiden kanssa. Myös vierailevat valosuunnittelija hän toivottaisi tervetulleeksi - tällaisia on suurella näyttämöllä ollut yksi 15 vuoden aikana.

Yleisesti ottaen Japoa inspiroi valosuunnitteluun puhenäytelmissä teksti, musikaaleissa useimmiten jokin tietty kappale, joka laukaisee ajatusketjun liikkeelle. Joskus valosuunnitelma on jo olemassa hyvinkin valmiin oloisena ennen harjoituskautta, mutta muuttuukin harjoitusten myötä. "Muutos on jatkuvaa", toteaa Japo. Myös taiteellisen työryhmän suunnittelukokouksissa saadaan ideoita ja inspiraatiota eri osa-alueille. Evitassakin Japoa inspiroi musiikki - inspiraatio on myös kehkeytynyt työn edetessä.

Kuvassa keskellä Paavo Honkimäki (Juan Perón) ja Anna-Maija Oka (Eva Perón).
Kuva: Jiri Halttunen

Japo kertoo, että hänen suosikkikohtiaan Evitan valodramaturgiassa ovat monet pienet kohtaukset. Hän nostaa esimerkiksi Luna Park stadionin takahuoneen. Myös esityksen alkuvaiheissa kuultava Requiem on Japon mielestä komea ja hän on hyvin tyytyväinen sen valoihin. Loppukohtaus puolestaan on tunnelmaltaan hauras ja hento, ja sellaisena Japon mielestä onnistuneesti koskettava.

Evita-musikaalin kaksoisensi-illat Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä ovat perjantaina 8. ja lauantaina 9. syyskuuta 2023, kumpikin klo 19. Evita teatterin sivuilla (linkki).


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hiljaista iloa (ensi-ilta)

Vuonna 85 (Vantaan Näyttämö)

Ensikorvallinen Bossladya