Kapellimestari Lasse Hirvi - ja silmäys Unelmien iltaan

Haastatteluvuorossa on teatterin kapellimestari Lasse Hirvi, mies monen hienon musiikkielämyksen takana. Lassen musiikkiura alkoi siten, että hänen isänsä ryhtyi opettamaan häntä kotona hänen ollessaan viisivuotias. Siitä tie vei musiikkiopisto- ja bändikokeilukuvioitten kautta Sibelius-akatemiaan heti lukion jälkeen. Lassella oli myös aktiivinen kansanmusiikkivaihe lapsena, kun hän soitti pelimanniporukassa 2-rivistä harmonikkaa. Ammattilaiseksi hän kokee itsensä 15-vuotiaasta alkaen - silloin hän alkoi tienata rahaa keikkailulla. Lassen teatteriura alkoi 1989 hieman vahingossa; hän oli Helsingin kaupunginteatterissa tuuraamassa pianistia Cats-musikaalissa, kun silloinen produktion kapellimestari Jukka Linkola kiinnitti häneen huomiota ja pyysi hänet kapellimestariksi seuraavaan musiikkinäytelmäänsä. Helsingin kaupunginteatterissa Lasse oli töissä vuoteen 2014 saakka, jolloin hän tuli töihin Jyväskylän kaupunginteatteriin. Opiskeluaikanaan Lasse oli kyllä toiminut harrastajateatterissa, ja Helsingissä hän on tehnyt töitä myös Kansallisteatterille ja Ryhmäteatterille. Kapellimestarin töiden lisäksi Lasse keikkailee ja hänellä on oma bändi, Lasse Hirvi Trio.

Kapellimestari Lasse Hirvi.
Kuva: Kimmo Tähtinen

Teatterin kapellimestarin työhön kuuluu kaikenlaista - hän on vastuussa kaikesta mitä musiikkiin liittyy. Hän harjoituttaa musiikkia niin bändille kuin laulajille, sovittaa, editoi, hankkii materiaalia... Jos näytelmässä ei ole valmiina musiikkia, Lasse suunnittelee sen, ja joskus myös säveltää itse. Näytöksissä hän johtaa orkesteria ja laulajia, soittaa itse - tai sekä johtaa että soittaa.

Parasta kapellimestarin työssä Lassen mielestä on olla musiikin kanssa tekemisissä, nauttia musiikista, olla "totaalisesti fiiliksissä" ja flow'n vietävänä. Jyväskylän kaupunginteatterissa on lisäksi ihan omanlainen henkensä ihmisten kesken; hyvä, kodikas ilmapiiri. Haastavaa työssä on isojen kokonaisuuksien hallinta ja valmistaminen; miten saada kaikki osa-alueet toimimaan keskenään. Musikaalit ovat Lassen mukaan sellaisia järkäleitä, että niihin mahtuu valtavasti yksityiskohtia joiden kaikkien on toimittava yhteen.

Näkymä orkesterimontusta: Lasse orkesterimontun aukossa Lainahöyhenissä -musikaalissa, katse lavalle.
Kuva: Jiri Halttunen

Lassen lempiproduktioita tähän mennessä ovat olleet Helsingin kaupunginteatterin musikaalit Next to Normal, Mambo Kings (ennenkaikkea musiikillisesti; siinä oli aitoa salsaa, ei mitään discoviihdehumputusta), Tom Waits -musikaali Black Rider, Missä kuljimme kerran sekä Hairspray, jota oli hauska tehdä. Kansallisteatterista hän muistelee lämmöllä musiikkinäytelmää Exit, jossa soitti jazz-bändi hyvinkin avantgardistista meininkiä. Jossain vaiheessa hän haluaisi tehdä jazz-musikaalin Ain't Misbehavin'. Ja uudelleen hän haluaisi tehdä aikaisemmat työnsä Next to Normal ja Black Rider - koska ne ovat niin hienoja ja koskettavia, hyviä musikaaleja. Jyväskylän kaupunginteatterin ensi kauden musikaalin, Ansan, musiikkia Lasse kehuu kovasti.

Kapellimestarin kannalta musikaalin valmistelu - kun päätös ohjelmistoon ottamisesta on tehty - alkaa nuottimateriaalin hankinnasta. Usein musikaalien nuotit tilataan Jenkeistä. Sen jälkeen on edessä materiaalin työstäminen; musiikki täytyy orkestroida uudelleen pienemmälle kokoonpanolle, koska täällä bändi ei ole niin suuri kuin "suuressa maailmassa" (jossa myös raha liikkuu eri malliin). Kapellimestari tekee yhdessä musikaalin ohjaajan ja teatterinjohtajan kanssa myös castingin eli valitsee produktiossa laulavat näyttelijät.

Tässäkin haastattelussa kysyn muistoa uran varrelta. Lasse kertoo, tehdessään Hairspray-musikaalia Helsingin kaupunginteatteriin hän tiesi, että musikaalin säveltäjä ja sanoittaja, maailmankuulu Marc Shaiman oli tulossa ensi-iltaan. Yleensähän jenkkimusikaalien musiikkia ei saisi sovittaa uudelleen, vain orkestroida tarvittaessa. Lasse oli kuitenkin muuttanut erään laulun alkuosaa; se oli alunperin kirjoitettu bändille, mutta Lassen sovituksessa sen lauloi pariskunta lämpimästi ja kertovasti Lassen pianon säestyksellä. Niinpä Lasse pelkäsi säveltäjän reaktiota; ties mitä sakkoja tai muuta rankaisua hän saisi... Vaan mitä vielä, Marc tuli esityksen jälkeen kiittelemään että olipa hieno ratkaisu, miten hän ei itse tullut keksineeksi tuota!

Lasse johtaa.
Kuva: Jiri Halttunen

Unelmien ilta


Jyväskylän Kaupunginteatterilla on tulossa lauantaina 8. huhtikuuta konsertti nimeltä Unelmien ilta. Konsertissa esiintyvät Maria Lund, Saara Jokiaho, Joni Leponiemi ja Henri Halkola - kaikki tuttuja esimerkiksi Jekyll&Hyde -musikaalista, kaikki hienoja laulajia. Idea konsertista tuli alunperin markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemeltä, ja vastuu toteutuksesta lankesi itsestäänselvästi Lasselle. Ohjelmistoon valittiin materiaalia, joka on muodossa tai toisessa ennestään tuttua - ja lisäksi haluttiin esitellä vähäsen tulevaa syksyäkin. Ohjelmisto kattaa parikymmentä kappaletta, jotka kaikki Lassen piti kirjoittaa Lasse Hirvi Trion soitettavaksi. Jos nuotit otetaan suoraan laulukirjasta, ne ovat pianonuotit; kitaristi ja basisti tarvitsevat toisenlaiset.

Tällainen kertaluontoinen konsertti on teatterin kapellimestarille toisaalta mielenkiintoinen lisäulottuvuus teatterilla yleensä tehtävään työhön, toisaalta toki lisähommaa - mutta kuuluu työnkuvaan. Noin muuten Lassen työnkuva on jatkuvasti vaihteleva, kun siihen kuuluvat teatterityön lisäksi Kapun lauluklubi ja keikkailu. Pääpainohan on siinä, että musiikkia tehdään koska musiikista nauttii - ohjelmistossa on hienoja kappaleita.

Esityksen runko on muodostettu siten, että musiikin - ja erityisesti musikaalien - maailmassa liikutaan ja rakennellaan siltoja moneen suuntaan. Esityksen suunnittelussa on huomioitu myös se, miten kappaleet jakautuvat eri laulajien kesken - kaikilla on omia suosikkejaan ja jokaiselle halutaan antaa tilaa nousta vuorollaan esiin. Kappaleet ovat erilaisia, joten niiden dramaturgian vaihtelu vaikuttaa myös esitysjärjestykseen ja illan kulkuun. Ammattilaistenkin täytyy toki treenata, ja uusia stemmoja hiotaan vielä konserttia edeltävällä viikolla.


Lasse itse odottaa konsertilta sitä, että "saa hienoja fiiliksiä musasta ja siitä mitä tapahtuu". Kysyn, mitä yleisön sitten kannattaa odottaa. Lasse kertoo, että ohjelmisto on valtavan monipuolinen, ja musiikkityyleissä on laaja kirjo. Lahjakkaat laulajat osaavat muuttaa laulutapaansa, rytmiikkaa ja musiikin estetiikkaa - on ilo nähdä ja kuulla kuinka osaajat hoitavat homman. Luvassa on fiilistä, svengiä - ja hauskaakin lienee.

Samoin itse - enemmän maallikkonäkökulmasta - odotan kovasti tätä konserttia. Kappalelistan olen nähnyt, ja siellä on monia tuttuja suosikkeja. Nimeäisinkin niitä, mutta teatterin Facebookissa näkyy olevan arvauskisa menossa, joten en halua helpottaa liikaa! ;) Mutta hyvältä vaikuttaa, ja siellä sitä sitten taas ollaan innokkaana ja ponnekkaana.

Unelmien ilta -konsertin tietoihin kaupunginteatterin sivuille tästä linkistä.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hiljaista iloa (ensi-ilta)

Vuonna 85 (Vantaan Näyttämö)

Ensikorvallinen Bossladya