Kuva > 1000 sanaa (Nummibodareitten harkat)

Tekijä Eturivin Kuningatar Satu - maaliskuuta 05, 2016

Ja sitten vuorossa ovat Nummibodareitten (noin suunnilleen) "keskimmäiset" harkat; niin harjoituskerroissa kuin kalenteriajassakin ollaan puolivälissä, ja ensi-iltaan on tasan kuukausi. Minulle tämä on kolmas kerta kun olen seuraamassa Nummibodareitten harkkoja, ja vuorossa on jälleen eri kohtauksia kuin mitä olen aiemmin nähnyt.

Hande terävänä.

Tällä kertaa mukana on paljon porukkaa, lähes koko näytelmän miehitys. Ihan kaikkia ei kuitenkaan tarvita näissä kohtauksissa, joita nyt harjoitellaan. Kyseessä on isoja ja toiminnallisia kohtauksia, ja menoa ja vilinää kyllä riittää. Mukana on myös koreografi; yhdessä kohtauksessa tanssitaankin vapaamuotoisesti, ja muutenkin ison porukan asemoituminen ja liikkuminen lavalla vaatii koreografista suunnittelua ja ohjausta. Toiminnassa puhutaan myös turvallisuusnäkökohdista; millaisella alustalla voi tehdä mitäkin temppuja, kenkiä tai rotsia ei voi pitää huiskiessa... Kun hyvin liikunnallinen kohtaus on vedetty kolmeen kertaan läpi, alkaa näyttelijöistäkin jo huomata että kyllä tuollainen eläytyminen vaatii jo aikamoista kuntoa.

Handen tanssiperformanssi? No ei, mutta koreografiaa tässäkin tarvitaan.

Kohtauksissa on mukana jo sellaisia lavastuselementtejäkin, joita nähdään sitten aikanaan valmiissa näytelmässä. Näyttelijöistä osalla on yllään omat vaatteet, osalla rooliasut.

Tämä lienee Jukkiksen rooliasu - vai oma vaate..?

Näyttelijöillä ei juurikaan ole enää plareja käsissään, joskin niitä kyllä tarkastellaan aina tarpeen mukaan. Kuiskaaja korjailee tekstiä, mutta paljolti se tuntuu olevan jo muistissa. Joitakin pieniä muutoksia ohjaajakin tekee vielä tekstiin sen mukaan, mikä kuulostaa sujuvimmalta.

Äänekkäissä kohtauksissa etsitään sopivaa äänentasoa musiikille ja taustalla hälisevälle väkijoukolle, jotta kohtauksen päähenkilöiden puhe kuuluu varmasti muun äänen yli. Myös sopivia esiintymissuuntia haetaan, jotta katsomon eri osissa istuvat katsojat tulevat huomioiduiksi tasapuolisesti. Puvustaja on myös paikalla, ja häneltä kysytään lupaa saako rooliasusta irrottaa välillä osan jotta riehakkaampi liikkuminen onnistuu sujuvammin.

Ruttu ja Piia punaisella matolla - näkyvät varmasti hyvin joka puolelle katsomoa.

Näyttelijöillä on henkilökohtaiset mikit käytössä, ja välillä kuullaan dialogia (ensin puhuvalla on kourassaan normaali juontomikki)
"Onko tää toimiva mikki? Tsäh tsäh, kuuluuko?"
"Se on vaan rekvisiittamikki, mutta et sä tarvii semmosta, sulla on poskes mikki"
"Ai, mulla on poskes, okeii..." (Ja sitten ehkä puhujakin huomasi että tuo kuului äänentoiston kautta.)

Bloggaajan homma on joskus positiivisella tavalla vaikeaa. Kun toisaalta näkee ja kuulee paljon kaikenlaista mitä haluaisi jakaa lukijoidenkin iloksi, ja toisaalta ei haluaisi spoilata liikaa - ja tietenkään läheskään kaikki jutut eivät pääse oikeuksiinsa kerrottuna, ilman paikan päällä vallinnutta kokonaisuutta. Mutta koska kuvasato tältä harkkakerralta oli harvinaisen runsas (tajusin ottaneeni noin 200 kuvaa reilussa kolmessa tunnissa!), haluan esittää kuvakavalkadin. Kuvahan kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten tässä jutussa on kerrontaa yhteensä yli 22560 sanan edestä. Olkaapa niin hyvät!

Työkaveria kannattaa kuunnella - pysyy työyhteisön ilmapiiri hyvänä.

Kaveria pitää myös tukea. Vaikkapa selästä.

Morsian Maija, oman elämänsä Marilyn.

On ystävällistä huolehtia mm. siitä, että työkaverit saavat riittävästi nestettä harkoissa.
Hannu huolehtii Jormasta, Jonista ja Maijasta.

Hande eläytyy, Jouni kuvaa. Ehkä nauhoitusta voi käyttää oman suorituksen tutkiskeluun ja ihasteluun?

Henkka ohjeistaa elekielellä...niin mitä? Se selviää näytelmässä.

Voisi melkein kuvitella, että ohjaaja puhuu välillä pitkästi.

Vai onko se pitkäpuheinen ohjaaja vai joku muu...?

Handen ja Henkan tanhuhetki.

Sauli ja tangokuninkuus?
(Mutta oikeasti, täytyy ihailla Saulin kykyä tuottaa jatkuvaa, keskeytymätöntä puhetta.
Sellaisen tason suunpienksäntään eivät kaikki pysty!)