Säteitä läpi päivän
Päivänsäteet-komedian ensi-iltaan on reilu viikko kun menen katsomaan 3. valmistavaa harjoitusta. Lavasteet vaikuttavat valmiilta - niissä on hieno harmoninen sävymaailma ja realistinen laitoskodin tuntu. Ennen läpimenon alkua äänimies testaa mielenkiintoisen oloista ääniraitaa. Esirippu lasketaan alas. Paikalla ovat ainakin ohjaaja Snoopi Siren, kuiskaaja, puvustaja Tuovi Räisänen, valo- ja äänimiehet, ja harjoituksen aikana katsomassa käy myös kampaamo-maskeeraamon väkeä. Ja sitten mennään.
En ole lukenut Sandi Toksvikin kirjoittamaa käsikirjoitusta enkä myöskään nähnyt tätä kokonaisena aiemmin, joten tekstikin on minulle uusi. Naurahdan ääneen useamman kerran. Näytelmässä on viisi pinnalta katsoen samantyyppistä roolihenkilöä; viisi vanhaa naista, jotka asuvat samassa vanhainkodissa. Anneli Karppinen, Hanna Liinoja, Piia Mannisenmäki, Jukka-Pekka Mikkonen ja Jouni Salo tekevät hahmoistaan kuitenkin hyvin selkeästi erottuvat. Vanhuksille oivallisena vastavoimana toimii nuorempi polvi, jonka rooleja esittävät hyvin energisesti esiintyvä Hegy Tuusvuori sekä pienemmän roolin tekevä Pekka Hiltunen.
Edellisessä Päivänsäteiden harjoituksessa (linkki juttuun) käytiin yhtä pätkää läpi uudelleen ja uudelleen. Nyt onkin mielenkiintoista nähdä, miten kyseinen minullekin tutuksi tullut osuus istuu kokonaisuuteen - ja miten se on kehittynyt. Tällä harjoituskerralla kuiskaajaa tarvitaan vielä jonkin verran. Näytelmästä ei kuitenkaan sen enempää tässä vaiheessa - tarkemman esittelyn ja ruotimisen aika on sitten ensi-illan jälkeen. Mutta hyvältä tämä vaikuttaa!
Harjoituksen jälkeinen ohjaaja antaa kommentteja siitä, mitä vielä täytyy tarkentaa. Samalla kampaamon väki irrottelee näyttelijöiltä peruukkeja, tarpeistonhoitaja kokoaa irtaimistoja ja äänimies kerää mikit pois. Ohjaaja Snoopi kysyy näyttelijöiltä heidän omia kokemuksiaan läpimenosta; miltä tuntui, mitä haluaisi ehkä muuttaa ja miten. Jokainen kertoo omia näkemyksiään. Tästä sukeutuukin hyvin paneutunut keskustelu. Puhutaan muunmuassa siitä, miten tiettyjä asioita korostetaan - ja mitä korostetaan. Miten tunnetilat ja energia vaihtelevat tarinan edetessä. Mihin pitää vielä kiinnittää huomiota; esimerkiksi puheen rytmiikkaan, joidenkin kohtien tempoon, suuntimiin. Puhutaan myös eri kohtausten sävyistä, sekä tekstin rakenteesta ja eroista ensimmäisen ja toisen puoliajan välillä. Pohditaan sekä fyysistä ilmaisua että artikulaatiota. Sekä ohjaaja että näyttelijät kertovat omia näkemyksiään ja kokemuksiaan harjoituksen kulusta. Näyttelijöiden poistuessa keskustelun jälkeen ohjaaja ja valosuunnittelija puhuvat vielä lyhyesti valoista.
Seuraavan kerran näen Päivänsäteet sitten lauantaina 17.11. ensi-illassa. On hyvin mielenkiintoista nähdä, millaisia muutoksia ja tarkennuksia siihen on tehty vielä viimeisen harjoitusviikon aikana. Odotan ilolla ensi-iltaa!
Päivänsäteet Jyväskylän kaupunginteatterin sivuilla (linkki).
 |
| Anneli Karppinen ja Hegy Tuusvuori. Kuva: Jiri Halttunen |
En ole lukenut Sandi Toksvikin kirjoittamaa käsikirjoitusta enkä myöskään nähnyt tätä kokonaisena aiemmin, joten tekstikin on minulle uusi. Naurahdan ääneen useamman kerran. Näytelmässä on viisi pinnalta katsoen samantyyppistä roolihenkilöä; viisi vanhaa naista, jotka asuvat samassa vanhainkodissa. Anneli Karppinen, Hanna Liinoja, Piia Mannisenmäki, Jukka-Pekka Mikkonen ja Jouni Salo tekevät hahmoistaan kuitenkin hyvin selkeästi erottuvat. Vanhuksille oivallisena vastavoimana toimii nuorempi polvi, jonka rooleja esittävät hyvin energisesti esiintyvä Hegy Tuusvuori sekä pienemmän roolin tekevä Pekka Hiltunen.
 |
| Piia Mannisenmäki, Anneli Karppinen, Jukka-Pekka Mikkonen ja Jouni Salo. Kuva: Jiri Halttunen |
Edellisessä Päivänsäteiden harjoituksessa (linkki juttuun) käytiin yhtä pätkää läpi uudelleen ja uudelleen. Nyt onkin mielenkiintoista nähdä, miten kyseinen minullekin tutuksi tullut osuus istuu kokonaisuuteen - ja miten se on kehittynyt. Tällä harjoituskerralla kuiskaajaa tarvitaan vielä jonkin verran. Näytelmästä ei kuitenkaan sen enempää tässä vaiheessa - tarkemman esittelyn ja ruotimisen aika on sitten ensi-illan jälkeen. Mutta hyvältä tämä vaikuttaa!
 |
| Hanna Liinoja, Jukka-Pekka Mikkonen ja Anneli Karppinen. Kuva: Jiri Halttunen |
Harjoituksen jälkeinen ohjaaja antaa kommentteja siitä, mitä vielä täytyy tarkentaa. Samalla kampaamon väki irrottelee näyttelijöiltä peruukkeja, tarpeistonhoitaja kokoaa irtaimistoja ja äänimies kerää mikit pois. Ohjaaja Snoopi kysyy näyttelijöiltä heidän omia kokemuksiaan läpimenosta; miltä tuntui, mitä haluaisi ehkä muuttaa ja miten. Jokainen kertoo omia näkemyksiään. Tästä sukeutuukin hyvin paneutunut keskustelu. Puhutaan muunmuassa siitä, miten tiettyjä asioita korostetaan - ja mitä korostetaan. Miten tunnetilat ja energia vaihtelevat tarinan edetessä. Mihin pitää vielä kiinnittää huomiota; esimerkiksi puheen rytmiikkaan, joidenkin kohtien tempoon, suuntimiin. Puhutaan myös eri kohtausten sävyistä, sekä tekstin rakenteesta ja eroista ensimmäisen ja toisen puoliajan välillä. Pohditaan sekä fyysistä ilmaisua että artikulaatiota. Sekä ohjaaja että näyttelijät kertovat omia näkemyksiään ja kokemuksiaan harjoituksen kulusta. Näyttelijöiden poistuessa keskustelun jälkeen ohjaaja ja valosuunnittelija puhuvat vielä lyhyesti valoista.
Seuraavan kerran näen Päivänsäteet sitten lauantaina 17.11. ensi-illassa. On hyvin mielenkiintoista nähdä, millaisia muutoksia ja tarkennuksia siihen on tehty vielä viimeisen harjoitusviikon aikana. Odotan ilolla ensi-iltaa!
Päivänsäteet Jyväskylän kaupunginteatterin sivuilla (linkki).
Kommentit
Lähetä kommentti