Neuromem (Vankilateatteri)

Eilen Jyväskylän kaupunginteatterissa nähtiin poikkeuksellinen vierailuesitys; Vankilateatterin Neuromem-näytelmän ensi-ilta. Vankilateatteritoiminnan taustalla on Taittuu ry, joka on tehnyt vankilateatteriproduktioita eri vankiloiden ja paikallisten teattereiden kanssa yhteistyössä vuodesta 2008. Tämän tuotannon esiintyjäryhmä koostuu Jyväskylän vankilan vangeista. Teoksen on ohjannut Antti Lattu, ja käsikirjoituksen ovat laatineet näyttelijät yhdessä ohjaajan kanssa.

Kuva: Mirkka Maarajärvi

Ennakkoesittely mukaan luvassa oli scifi-dystopiaa - ja jostain (en tiedä miksi) olin onnistunut saamaan sellaisen kuvan että voisi olla melko kokeellistakin menoa. Scifi-elementtejä oli toki mukana, mutta tarina oli selkeä ja hyvin avautuva. Ennen kaikkea olin yllättynyt siitä, miten aidosti hauska tämä esitys oli! Läheskään aina komediaksikaan määritelty näytelmä ei naurata näin paljon ja iloisesti!

Kuva: Mirkka Maarajärvi

Alussa esiintyjistä aisti hienoisen jännityksen, mutta kun he lämpenivät kunnolla vauhtiin, meininki oli loistavaa! Viisi miestä hoiti jokainen oman tonttinsa hyvin; jollakin ilmaisu oli sanattomampaa ja pienimuotoisempaa, kun taas joku pääsi olemaan esillä ja äänessä enemmänkin. Aivan erityisen vaikutuksen minuun teki "Avatar"-näyttelijä, joka heittäytyi rooliinsa pidäkkeettömän letkeästi. Samoin pipopäinen teknikko (myös muissa rooleissaan) pisteli menemään hyvällä otteella. "Tipu" oli kummankin esittäjänsä otteessa ilahduttava hahmo. "Vanha Lasse" höppänöi roolissaan sympaattisesti. "Makkosen" perusvastaus "täällä!" jäi mieleen! "Roudari" hoiti hommansa sopivan eleettömän vakaasti. Ylipäätään koko ryhmä pisti itsensä hienosti likoon. Porukasta huokui vastustamatonta tekemisen intoa ja iloa. (Ja toisin kuin kuvissa, esityksessä esiintyjillä ei ole kasvomaskeja vaan ilmeetkin pääsevät kunnolla esiin.)

Kuva: Mirkka Maarajärvi

Myös ulkoiset puitteet toimivat hyvin. Lavastuselementit olivat kekseliäitä. Tommi Haapaniemen suunnittelemassa puvustuksessa oli pienempiä ja isompia hauskoja jippoja. Jonna Rautalan suunnittelemat valot tukivat hienosti esityksen kulkua ja tapahtumia, nostaen jotain esiin, häivyttäen jotain pois, värittäen ja kirkastaen.

Kuva: Mirkka Maarajärvi

Kaiken kaikkiaan Neuromem onnistui yllättämään hieman takaviistosta sekä loistamaan aidosti ja lämmöllä. Sekä käsikirjoitus että toteutus olivat erittäin oivaltavan onnistuneita - ja tästä jäi hyvä mieli. Myös yleisö eli hienosti mukana väliaplodein ja monin naurunremahduksin. Lopussa esiintyjät saivat pitkät aplodit, tömistykset ja suosionulvahdukset. Esityksen jälkeen narikkaa kohti parveillessamme kuulin monen katsojan puhuvan siitä, miten kovasti he olivat tykänneet esityksestä. Myös seuranani ollut ikääntyvä äitini oli iloisen vaikuttunut. Esitys tuntui siis osuvan ja uppoavan monen ikäisiin.

Jäljellä on vielä kaksi näytöstä; tänään torstaina 3.3. klo 18 (lisänä yleisökeskustelu esityksen jälkeen) sekä huomenna perjantaina 4.3. klo 18. Nyt ihmiset, ripeää toimintaa ja teatteriin! Suosittelen!

Neuromem Jyväskylän kaupunginteatterin sivuilla (linkki).


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hiljaista iloa (ensi-ilta)

Vuonna 85 (Vantaan Näyttämö)

Evita (ensi-illat)