Korjaamo (ensi-ilta)
Jyväskylän kaupunginteatterin syyskauden avasi pienellä näyttämöllä eilen ensi-iltansa saanut Korjaamo. Sen on kirjoittanut Mika Myllyaho ja ohjannut Anssi Valtonen. Kyseessä on elämänkarhea kahden miehen näytelmä, joka sijoittuu fyysisesti autokorjaamolle mutta henkisesti laajalti elämän eri osa-alueille.
Rooleissa nähdään Hannu Lintukoski (Jallu) ja Jukka-Pekka Mikkonen (Ola). He tekevät todella tarkkaa työtä kuvastaen miesten toveruutta, tunteenpurkauksia ja -peittelyitä, yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Kumpikin uppoaa rooliinsa koko olemuksellaan. Niin kehollinen kuin verbaalinenkin ilmaisu, ilmeiden nyanssit, pienet liikahdukset tulevat pienellä näyttämöllä loistavasti esiin - mutta tilaa on myös suuremmalle ilmaisulle.
Anssi Valtosen ohjaus on sydänlämmin, myötäelävä ja ymmärtäväinen. Yksi näytelmän keskeisiä teemoja on yhteiskunnallinen eriarvoisuus, sen näkyminen ja kokeminen. Millaisia näkymättömiä raja-aitoja ihmisellä voi olla? Millä tavoin kukin uskaltaa asettaa itsensä toisten nähtäväksi? Mistä itsetunto rakentuu, miten se kohottaa ja painaa ihmistä?
Korjaamon lavastuksen on suunnitellut Tuukka Toijanniemi. Lavastus on hyvin omintakeinen; piirros korjaamosta (joskin sen esikuvana on kuulema ollut teatterin verstas). Sarjakuvamainen lavastus ja tarpeisto ovat minusta loistava idea; selkeästi ei-todellinen mutta silti realismia kuvastava tausta todellisille hahmoille, tunteille ja tapahtumille. Puvut on suunnitellut Tuovi Räisänen, ja kaikessa realistisessa yksinkertaisuudessaan ne toimivat kuten pitää.
Seuranani ensi-illassa oli ikääntyvä äitini, joka piti näytelmästä todella paljon, ihasteli näyttelijöiden ilmaisua sekä tarinaa monella tavalla. Katsojien aplodeista päätellen kokemus oli yhteinen - vaikka yleisöä otetaan pienelle näyttämölle tällä hetkellä vain vähän, aplodit olivat reippaat ja kuuluvat.
Korjaamo on hyvin sympaattinen näytelmä, joka koskettaa, liikuttaa ja naurattaa. Miesten puheja läsnäolo on aitoa ja konstailematonta Tämä on näytelmä, jota on helppo seurata vaikka ei niin vihkiytynyt teatterinharrastaja olisikaan - ja toisaalta tässä on hyvinkin syviä tasoja ja paljon osaamista, nähtävää ja sisältöä. Pieni suuri näytelmä, joka kannattaa nähdä.
Korjaamo Jyväskylän kaupunginteatterin sivulla (linkki).
Ola (Jukka-Pekka Mikkonen) ja Jallu (Hannu Lintukoski). Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen |
Rooleissa nähdään Hannu Lintukoski (Jallu) ja Jukka-Pekka Mikkonen (Ola). He tekevät todella tarkkaa työtä kuvastaen miesten toveruutta, tunteenpurkauksia ja -peittelyitä, yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Kumpikin uppoaa rooliinsa koko olemuksellaan. Niin kehollinen kuin verbaalinenkin ilmaisu, ilmeiden nyanssit, pienet liikahdukset tulevat pienellä näyttämöllä loistavasti esiin - mutta tilaa on myös suuremmalle ilmaisulle.
Jallu (Hannu Lintukoski). Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen |
Anssi Valtosen ohjaus on sydänlämmin, myötäelävä ja ymmärtäväinen. Yksi näytelmän keskeisiä teemoja on yhteiskunnallinen eriarvoisuus, sen näkyminen ja kokeminen. Millaisia näkymättömiä raja-aitoja ihmisellä voi olla? Millä tavoin kukin uskaltaa asettaa itsensä toisten nähtäväksi? Mistä itsetunto rakentuu, miten se kohottaa ja painaa ihmistä?
Jallu (Hannu Lintukoski) ja Ola (Jukka-Pekka Mikkonen). Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen |
Korjaamon lavastuksen on suunnitellut Tuukka Toijanniemi. Lavastus on hyvin omintakeinen; piirros korjaamosta (joskin sen esikuvana on kuulema ollut teatterin verstas). Sarjakuvamainen lavastus ja tarpeisto ovat minusta loistava idea; selkeästi ei-todellinen mutta silti realismia kuvastava tausta todellisille hahmoille, tunteille ja tapahtumille. Puvut on suunnitellut Tuovi Räisänen, ja kaikessa realistisessa yksinkertaisuudessaan ne toimivat kuten pitää.
Ola (Jukka-Pekka Mikkonen). Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen |
Seuranani ensi-illassa oli ikääntyvä äitini, joka piti näytelmästä todella paljon, ihasteli näyttelijöiden ilmaisua sekä tarinaa monella tavalla. Katsojien aplodeista päätellen kokemus oli yhteinen - vaikka yleisöä otetaan pienelle näyttämölle tällä hetkellä vain vähän, aplodit olivat reippaat ja kuuluvat.
Jallu (Hannu Lintukoski) ja Ola (Jukka-Pekka Mikkonen). Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen |
Korjaamo on hyvin sympaattinen näytelmä, joka koskettaa, liikuttaa ja naurattaa. Miesten puheja läsnäolo on aitoa ja konstailematonta Tämä on näytelmä, jota on helppo seurata vaikka ei niin vihkiytynyt teatterinharrastaja olisikaan - ja toisaalta tässä on hyvinkin syviä tasoja ja paljon osaamista, nähtävää ja sisältöä. Pieni suuri näytelmä, joka kannattaa nähdä.
Korjaamo Jyväskylän kaupunginteatterin sivulla (linkki).
Kommentit
Lähetä kommentti