Kultainen vasikka

Lauantaina koettiin Kultainen vasikka -näytelmän Jyväskylän ensi-ilta. Kyseessähän on Kouvolan teatterin, Kotkan kaupunginteatterin, Jyväskylän kaupunginteatterin, Teatteri Eurooppa Neljän, Turun kaupunginteatterin, Kuopion kaupunginteatterin sekä suomalaisberliiniläisen Vapaan Teatterin yhteistuotanto. Teksti on Maria Jotunin klassikkoteos. Esityksen on ohjannut ja sovittanut taiteilijaprofessori Mikko Roiha, joka vastaa myös lavastus- ja valosuunnittelusta. Lavastus ja valaistus ovat varsin simppelit - eikä muuta tarvitakaan kun näyttelijätyö räiskyy ja loimuaa.


Markus Ilkka Uolevi (Aksel Somero), Ella Mustajärvi (Eedit) ja Saara Jokiaho (Lahja Ahlroos).
Kuva: Moe Mustafa

Rooleissa nähdään Ella Mustajärvi (Kotkan kaupunginteatteri), Joonas Kääriäinen (Kouvolan teatteri), Ritva Grönberg (Kuopion kaupunginteatteri), Markus Ilkka Uolevi (Turun kaupunginteatteri) ja Saara Jokiaho (Jyväskylän kaupunginteatteri/Teatteri Eurooppa Neljä).


Joonas Kääriäinen (Herman Ahlroos), Ella Mustajärvi (Eedit), Ritva Grönberg (Katariina Ahlroos) ja Saara Jokiaho (Lahja Ahlroos).
Kuva: Moe Mustafa

Mikko Roihan ohjaus klassikkotekstistä on omintakeinen, osittain absurdihkokin traaginen komedia. Näyttelijät heittäytyvät rooleihinsa ja liikekieleen pidäkkeettömästi. Näytteleminen on hyvin ilmeikästä - tai sopivissa kohdin korostetun ilmeetöntä. Esityksessä käytetään hyvin paljon tanssia ilmaisumuotona. Tanssilla - tai välillä tanssimattomuudella - voidaan ilmaista monia asioita; yhteisen rytmin löytämistä, sen kadottamista, persoonaa, voitonriemua... Roolituksella mukaan on saatu sellainen lisäkäänne, jota Jotunin aikaan ei olisi hyväksytty. Monet kysymykset ovat kuitenkin olleet olennaisia silloin ja yhä edelleen; kumpi on tärkeämpää, raha vai rakkaus? Rauha vai raha? Mitä ihminen on valmis tekemään saadakseen rahaa? Millaista valtaa rahaa antaa ja miten sitä voi käyttää? Millainen on naisen asema, millaista valtaa hänen on mahdollista saavuttaa ja millä keinoin?


Ella Mustajärvi (Eedit), Saara Jokiaho (Lahja Ahlroos) ja Ritva Grönberg (Katariina Ahlroos).
Kuva: Moe Mustafa

Taina Sivosen pukusuunnittelu on toimiva, ja myös puvustuksella on omat kertovat elementtiinsä. Itse tosin jäin miettimään puvustuksellista ratkaisua, jossa ollessaan suhteessa naisen kanssa mies pukeutuu korrektisti, kun taas suhteessa miehen kanssa ulkoasu on kaikkea muuta. Tuskin tarkoitus kuitenkaan on esittää, että miehen kanssa suhteessa oleva mies olisi naurun aihe? Kenties tässä halutaan tuoda esiin sitä, että miehen kanssa suhteessa oleva mies uskaltaa muidenkin silmissä erottua muista? Tai ehkä tarkoitus onkin nimenomaan haastaa katsojaa siinä, mitä kukin itse tässä näkee!


Markus Ilkka Uolevi (Jaakko Honka) ja Ella Mustajärvi (Eedit).
Kuva: Moe Mustafa

Yleisö tuntui pitävän esityksestä; väliaplodejakin annettiin ja loppukiitokset olivat pitkät. Aivan erityisesti Joonas Kääriäinen tuntui hulvattomalla menollaan hurmaavan katsojia.

Kultainen vasikka Jyväskylän kaupunginteatterin sivuilla (linkki).



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hiljaista iloa (ensi-ilta)

Vuonna 85 (Vantaan Näyttämö)

Ensikorvallinen Bossladya