Taina ja Hande edelleen Tangon pyörteissä

Tango sateessa -näytelmää esitettiin Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä koko viime esitysvuoden ajan, syksystä kevääseen 2022-23, yleensä täysille katsomoille. Ei ole mitenkään yleistä, että näytelmä jatkaa toiselle vuodelle, mutta Tango sateessa on jatkanut tämän syyskauden ajan - ja ollut edelleen hyvin suosittu. Näytelmän on käsikirjoittanut Anneli Kanto, ohjannut Heini Tola ja siinä näyttelevät Taina Reponen ja Hannu "Hande" Lintukoski.

Halusin jututtaa pitkän esityskauden ja suuren suosion saaneen näytelmän näyttelijöitä. Kävin myös katsomassa näytelmän jälleen kerran. Kun lasketaan mukaan sekä läpäri että Handen viime keväinen 30-vuotistaiteilijajuhlanäytös, tämä oli minulle viides kerta. Joka katsomiskerralla näytelmä on ollut antoisa.

Taina Reponen ja Hannu Lintukoski.
Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Esityksen jälkeen juttelemme pienen näyttämön takahuoneessa. Hyvin usein, kun toinen näyttelijöistä puhuu, toinen nyökyttää olevansa samaa mieltä.

Mistä inspiraatio löytyy jokaiselle esityskerralle, kun näytäntökausi on näin pitkä? Hande sanoo, että esitys on niin vahva, että siihen lähtee itsekin mukaan aina uudestaan. Taina kertoo, että tarina on joka kerralla koskettava. Yleisölle jokaisessa esityksessä kyseessä on yleensä ensimmäinen katsomiskerta, joten kunnioitus yleisöä kohtaan pitää vireen yllä ja laadun hyvänä. Kun jokainen sana ja tunne ovat tuttuja ja näytelmä hyvin harjoiteltu, teos kantaa itsessään. Taina painottaa myös sitä, miten tärkeää on elää ja hengittää tarinaa yhdessä yleisön kanssa. Näytelmä myös kattaa monta ihmisenä olemisen tunnealuetta. Hande kertoo toivoneensa jo jonkin aikaa, että kohdalle tulisi näytelmä, jota voisi vetää tavallista pidempään, päästä syvemmälle ja kehittyä.

Entä onko esitys tai sen esittäminen muuttunut jotenkin pitkän esityskauden myötä? Hande sanoo, että esitykseen on päässyt syvemmälle kiinni ja luottamus siihen on vahvistunut. Taina kertoo saaneensa tekstiin varmuutta, ja että esitystä tulee pitää hengissä, ajatella koko viikko, mutta esittäminen on rentoutuneempaa - enää hän ei tunne niin pahaa suorituspainetta kuin alussa. Pitkä esityskausi on myös tehnyt yhteistyöstä erityistä. Hande ja Taina kehuvat toinen toisiaan monessa yhteydessä. Taina toteaa "minä lähtisin Handen kanssa vaikka Grönlantiin pelastamaan jääkarhuja tai ihan mihin vaan, hän on niin vahva ja luotettava!" Hande puolestaan sanoo, miten on ihana katsoa leidin osaamista ja eläytymistä. Yhdessä he puhuvat yleisön merkityksestä; yleisöä ei näin hirvittävän vahvojen teemojen äärellä voi huijata, ei voi "vain näytellä" vaan esitys eletään yhdessä yleisön kanssa. Molemmat pitävät etuoikeutena saada esittää tätä näytelmää. Hande sanoo myös, että yleisö hoitaa suuren osan näytelmästä omalla ajattelullaan.

Kun yleisön merkityksestä puhutaan paljon, ovatko näyttelijät saaneet erityisen mieleenjääviä palautteita? He sanovat, että kaupungillakin tullaan juttelemaan ja kehumaan näytelmää. Ihmiset myös samaistuvat näytelmän teemoihin ja avaavat omia tarinoitaan; joku kertoo syövästä, toinen on löytänyt puolisonsa sattumalta junamatkalla, joku puhuu omaishoitajan arjesta.

Hannu Lintukoski.
Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Kun esitys on noin vahvasti tunnepitoinen, miten siitä pystyy palautumaan? Taina toteaa spontaanisti "ei siitä palaudu." Sitten hän kuitenkin käy läpi esityksen jälkeisiä tunnelmia; olo on kuulemma hyvin tyhjä. Aluksi on korjattava nestehukkaa, poistettava meikit, rasvattava kasvot, levättävä. Taina ei esityksen jälkeen illalla pidä kotonaan valoja, vaan on kynttilänvalossa, istuu lämpimästi pukeutuneena puutarhassa katselemassa tähtitaivasta. Hande sanoo, että mihinkään fiksuihin keskusteluihin esityksen jälkeen ei kyllä pysty, se vie mehut niin tehokkaasti, mutta toisaalta kotiin perheen pariin palaaminen palauttaa äkkiä arkeen.

Taina ja Hande mainitsevat moneen eri otteeseen, miten hienoa Tango sateessa -näytelmää on saada esittää upean vastanäyttelijän ja samaan tahtiin hengittävän, eläytyvän yleisön kanssa. Mutta onko näytelmässä jotain haasteita? Taina sanoo, että kuten näyttelemisessä ylipäätään, haasteena on olla koko ajan aistit niin avoimina, että pystyy reagoimaan vastanäyttelijään tässä ja nyt, preesens-tilanteessa, ettei luisu pelkästään "suorittamaan tekstiä".

Mikä yhteistyössä sitten on ihan parasta? Hande myhäilee, että huumorintajut mätsäävät - ja Taina kikattaa. Taina sanoo, että "Hande on kuin vuori, niin vahva ja luotettava" ja Hande vastaa Tainalle "kiitos, samat sanat!" Lisäksi he kiittelevät työryhmää; Jonna Rautalaa valoissa, Toni Halosta järjestäjä-kuiskaajana ja Eemeli Rytköstä äänioperaattorina.

Taina Reponen.
Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Onko pitkän esityskauden varrelle sattunut jotain erityisen mieleenpainuvaa esitystä? Hande kertoo, että kaikki tämän syksyn vedot ovat olleet todella hienoja. Taina muistelee tyylikästä vanhempaa rouvaa, joka oli pukeutunut kauniisti ja hiukset laitettu huolella; hän oli näytelmän jälkeen sanonut painokkaasti "kiitos, minä olen tämän läpikäynyt." Taina ja Hande toteavat olevansa näin isojen teemojen äärellä sikäli onnellisessa asemassa, että he "vain näyttelevät" näin kuluttavia asioita. Taina mainitsee vielä, että on koskettavaa kun ihmiset aivan aidosti itkevät ja nauravat.

Kysyessäni jostain hupaisista sattumuksista sellaisia ei varsinaisesti ole ollut, mutta Taina mainitsee, että hänen mielestään on hupaisaa, miten heillä näyttelijöillä on keskenään oikeasti hymyn väre, suora positiivinen vire tekemisessä. Silloin on kykyä käsitellä surua ja iloa, ei tarvitse näytellä niitä, on luottavainen ja turvallinen olo lavalla.

Hannu Lintukoski ja Taina Reponen.
Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Lopuksi Taina ja Hande haluavat painokkaasti kiittää kaikkia katsojia, jotka ovat olleet katsomassa ja eläneet näytelmää yhdessä heidän kanssaan. He haluavat myös lähettää lämpimät halaukset sekä valtavasti voimia niin omaishoitajille kuin syöpäpotilaille sekä heidän hoitajilleen. Hoitotyö kaikissa muodoissaan on arvokasta, he kiittävät.

Tango sateessa -näytelmästä on Jyväskylän kaupunginteatterissa jäljellä enää kolme esitystä; la 25.11. klo 19, la 2.12. klo 13 sekä to 7.12. klo 19. Näytelmä teatterin sivuilla (linkki).


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hiljaista iloa (ensi-ilta)

Vuonna 85 (Vantaan Näyttämö)

Evita (ensi-illat)